Fazer Pianotehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fazerin pianotehdas oli Musiikki-Fazer-konserniin kuulunut yritys. Se toimi Helsingissä vuodesta 1940 ja sitten Pornaisten Halkiassa vuosina 1963–1989. Tehdas työllisti satakunta henkilöä ja tuotti 1980-luvun alkupuolella jopa 7 000 pianoa vuodessa. Vuonna 1988 Fazer-musiikki myi pianotehtaan kilpailijalle, vuonna 1901 perustetulle pianotehdas Hellas-Piano Oy:lle, joka lopetti sen toiminnan[1][2].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazerin pianotehtaan historia juontaa vuoteen 1934, jolloin Musiikki-Fazer alkoi valmistaa matalia Mignon-pystypianoja Ruotsin Arvikassa sijainneelta Svenska Förenade Piano & Organ -yhtiöltä saamallaan lisenssillä. Niiden hyvä menekki kannusti Fazeria suunnittelemaan ja valmistamaan myös täyskokoisia pystypianoja, joissa yhdistyisi halpa hinta ja hyvä laatu. Vuonna 1935 Georg Fazer kuoli, ja Musiikki-Fazerin johtoon astui hänen sisarenpoikansa Roger Lindberg. Fazerin pianotuotanto alkoi Helsingissä 1940. Suuren kysynnän vuoksi tilat kävivät pieneksi. Niinpä tuotanto siirrettiin Pornaisten Halkiaan 1963, ja vuonna 1971 valmistui jo kymmenes tuhannes Fazer-piano. Tuolloin noin puolet pianoista meni vientiin Suomen ulkopuolelle, ja tuotantoa laajennettiin Sipoon Linnanpeltoon.[3][2]

Fazer-pianoissa käytettiin 1970-luvun alussa saksalaisen Louis Rennerin koneistoja, sitten Schwanderin ja BPA:n sekä 1980-luvun puolestavälistä Herrburgerin[4], erään lähteen mukaan myös Langerin koneistoja[2]. Pianojen kaikupohjissa käytettiin Halkinit-nimellä tunnettua materiaalia, jonka sanotaan kestävän ongelmitta ilmankosteuden muutoksia[5].

Suurimmillaan pianotuotanto oli vuosina 1983 ja 1984, jolloin valmistui noin 7 000 soitinta vuodessa ja Fazer oli yksi Euroopan suurimmista pianovalmistajista. Länsi-Euroopan maihin vietyjä mallinimiä olivat Finlandia, Lapponia, Classic ja Forte. Digitaalipianojen tulo alkoi pian syödä akustisten pianojen markkinoita, ja Fazerin pianotehdas myytiin vuonna 1988 Hellas-Pianolle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palmieri, Robert: ”Finland”, The Piano: An Encyclopedia. Routledge, 2004. Teoksen verkkoversio (Google Books) (viitattu 21.2.2018).
  2. a b c d Geschiedenis van Fazer Piano’s H.P. Steenhuis -pianoyritys. Arkistoitu 31.12.2019. Viitattu 31.12.2019. (hollanniksi)
  3. F-Pianoverstas F-Musiikki. Viitattu 31.12.2019.
  4. Fazer pianojen sarjanumerot Pianonvirittäjä Tuomas Sievänen. Viitattu 23.2.2018.
  5. Fazer-piano Pianonvirittajat.net. Viitattu 23-2-2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Opus 7, dokumenttielokuva Fazerin Mignon-pianoista vuodelta 1949. Video 13 min 15 s, Elävä muisti -sivusto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.