Lampaan maksamato
| Lampaanmaksamato | |
|---|---|
 Aikuinen Fasciola hepatica |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Laakamadot Platyhelminthes |
| Luokka: | Tiehytmadot Trematoda |
| Alaluokka: | Digenea |
| Lahko: | Echinostomida |
| Heimo: | Fasciolidae |
| Suku: | Fasciola |
| Laji: | hepatica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Fasciola hepatica |
|
| Katso myös | |
Lampaan maksamato tai lampaanmaksamato (Fasciola hepatica) on eri nisäkkäiden (myös ihmisen) maksaan infektoituva loinen. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa, ja se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita lampaissa ja karjassa. Matoa esiintyy myös melko yleisesti ihmisissä lampaankasvatusalueilla, mutta Suomessa mato on ihmisessä erittäin harvinainen[1].
Lampaan maksamato voi joutua ihmiseen lähinnä valmistamattomien kasvien, esimerkiksi vesikrassin, syömisen takia.
Isossa-Britanniassa loinen aiheuttaa säännöllisesti etenkin maalis–joulukuussa märehtijöiden sairastumista. Karja ja lampaat voivat saada tartunnan syödessään loisen sen tarttuvassa muodossa kasvien mukana.
Elämänkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lampaan maksamadolla on epäsuora elämänkierto, eli se tarvitsee väli-isännän suvuttomaan lisääntymiseensä. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu isäntäeläimen sappitiehyissä maksassa. Aikuinen lampaan maksamato munii munansa sappitiehyisiin, josta munat kulkeutuvat suolistoon ja edelleen ulosteiden mukana ympäristöön. Munan on päästävä veteen, jotta siitä voi kuoriutua 2–4 viikossa värekarvatoukka (miracidium). Värekarvatoukalla on vuorokausi aikaa löytää väli-isäntänä toimiva kotilo ja tunkeutua sen sisälle. Kotilossa värekarvatoukka tiputtaa karvansa ja hakeutuu joko kotilon sukupuolirauhasiin tai ruoansulatusrauhaseen ja muodostaa sinne sporokystan.
Sporokystassa värekarvatoukan germinaalisolut alkavat kasvaa ja jakaantua siten, että jokaisesta germinaalisolusta muodostuu uusi lampaan maksamadon vaihe, redia. Redioiden kasvaessa riittävän suureksi sporokysta hajoaa, ja redioista muodostuu cercarioita, jotka vaeltavat ulos kotilon elimistöstä ympäristöön. Ne hakeutuvat vesikasvien läheisyyteen ja kapseloituvat niihin kiinni. Tätä kapselimuotoa kutsutaan metacercariaksi, ja isäntäeläin saa maksamatotartunnan syömällä laidunruohoa, johon on kapseloituneena metacercarioita. Metacercariat hajoavat isäntäeläimen ruoansulatuskanavassa, ja niistä vapautuu nuoria maksamatoja, jotka tunkeutuvat suoliston seinämän läpi vatsaonteloon ja sieltä edelleen maksan kapselin läpi maksakudokseen hakeutuen sappitiehyisiin. Sappitiehyissä niistä tulee aikuisia lampaan maksamatoja, ja elämänkierto voi alkaa uudelleen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vantaan Avoin oppimiskeskus – Laakamadot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Fasciola hepatica (englanniksi)