FS Marseillaise (1935)
| Marseillaise | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Ateliers et Chantiers de la Loire, Nantes |
| Kölinlasku | 23. lokakuuta 1933 |
| Laskettu vesille | 17. heinäkuuta 1935 |
| Palveluskäyttöön | 10. lokakuuta 1937 |
| Poistui palveluskäytöstä | Toulonissa miehistönsä upottama 27. marraskuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 7 600 t (standardi) 9 120 t (kuormattu) |
| Pituus | 179 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 17,5 m |
| Syväys | 5,35 m |
| Koneteho | 84 000 hv |
| Nopeus | 31 solmua |
| Miehistöä | 540 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 9 x 155 mm tykkiä kolmoistorneissa 8 x 90 mm ilmatorjuntatykkiä 24 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä 4 x 550 mm torpedoputkea |
Marseillaise oli Ranskan laivaston La Galissonnière -luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa. Alus oli nimetty marseljeesin mukaan.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: La Galissonnière -luokka (risteilijä)
Alus tilattiin Ateliers et Chantiers de la Loirelta Nantesista, missä köli laskettiin 23. lokakuuta 1933. Alus laskettiin vesille 17. heinäkuuta 1935 ja valmistui 10. lokakuuta 1937.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelukseenotettaessa alus liitettiin Välimeren laivueen (ransk. Escadre de la Méditerranée) 3. risteilijädivisioonaan, jonka muut alukset olivat La Galissonnière ja Jean de Vienne. Aluksesta tehtiin 1938 divisioonankomentajan kontra-amiraali Decouxin lippulaiva. Münchenin kriisi siirsi divisioonan alusten huollot, mitkä saatiin toteutettua lokakuusta 1938 tammikuuhun 1939. Alus oli 27. tammikuuta - 10. maaliskuuta 1939 sijoitettuna La Galissonnièren kanssa Ranskan Länsi-Afrikkaan tukikohtinaan Dakar ja Conakry. Sodanuhkan vuoksi divisioona liitettiin Emile Bertinin alaisuuteen koottuun keveään iskuosastoon (ransk. Forces légères d'attaque), johon se liittyi 13. toukokuuta 1939 Bizertessä.[2]
Maaliskuussa 1940 3. risteilijädivisioona kuljetti kaksi pataljoonaa legioonalaisia ja kolme rykmenttiä Afrikan kevyttä jalkaväkeä (ransk. tiralleurs) Pohjois-Afrikasta Marseilleen. Kukin risteilijä kuljetti 500-600 miestä kerralla. Marseillaise lähti 3. maaliskuuta Oranista ensimmäiselle neljästä matkastaan, joista viimeinen päättyi 10. maaliskuuta. Sotamateriaalin erityisesti lentokoneiden hankinta Yhdysvalloista piti maksaa kullalla, joten kultaa piti kuljettaa Kanadaan ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Marseillaise ja Jean de Vienne kuljettivat marraskuussa 1939 ensimmäisen erän Toulonista Kanadaan. Italian sotaan liittymisuhan vuoksi Ranskan merivoimia järjesteltiin uudelleen, jolloin 3. risteilijädivisioona siirrettiin 30. huhtikuuta Bizerteen Force de Raidiin suojaamaan Ranskan etuja Pohjois-Afrikassa. Divisioonan tehtävänä oli suojata Sisiliansalmessa Aleksandriaan matkanneita taistelulaivoja Provence, Bretagne ja Lorraine. Divisioona palasi 2. toukokuuta Oraniin.[3]
Divisioona siirtyi Oranista kesäkuun alussa kahden hävittäjän saattamana Algeriin. Ranskan antauduttua 4. heinäkuuta 1940 alus palasi viirikkönsä mukana Touloniin. Britannian kuninkaallisen laivaston hyökättyä Mers-el-Kebiriin Saksa antoi luvan uudelleen varustaa tietyn osan Ranskan laivastosta, jolloin Marseillaise liitettiin uudelleen 25. syyskuuta Toulonissa muodostettuun Vichyn Ranskan Avomerilaivastoon (ransk. Forces de haute mer).[4]
Alus suojasi 4. marraskuuta 1942 Jean de Viennen kanssa Strasbourgin Toulonista Hyeresiin, mistä risteilijät palasivat 11. marraskuuta Touloniin. Saksan miehittäessä Vichyn Ranskan aluksen miehistö tuhosi 27. marraskuuta aluksensa Toulonissa. Saksalaisjoukot saapuivat maihinnousuportaille, mutta heitä kiellettiin saapumasta alukselle. He eivät pyrkineet alukselle väkivalloin, vaan seurasivat aluksen hidasta kaatumista laiturilta. Aluksen viimeiset upseerit poistuivat alukselta räjähdysten repiessä aluksen pirstaleiksi ja sytyttäessä tulipaloja, jotka saatiin sammumaan 3. joulukuuta. Upseerit siirrettiin sotavankeuteen. Hylky romutettiin 1946-1947.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
- Jordan, John & Moulin, Jean: French Cruisers 1922–1956. Barnsley: Seaforth Publishing, 2013. ISBN 978-1-84832-133-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
La Galissonnière – Jean de Vienne – Marseillaise – Georges Leygyes – Montcalm |
| Edeltäjä: Émile Bertin – Seuraaja: De Grasse |