FINCoVac

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: mm.
Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta SARS-CoV-2-rokotteesta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen julkaisua.

FINCoVac on nenäsumutteena annettava koronavirusrokote, jota kehittää suomalainen Rokote Laboratories Finland Oy.[1] Heinäkuussa 2021 Rokote Laboratories Finland Oy sai 9 miljoonan euron rahoituksen nenäsumutteena annettavalle koronarokotteelle.[2] Rokotteen testaaminen oli tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa 2021–2022.[3] Rokotetta kehitetään koronamuunnoksia vastaan, jonka takia rokotteen testaaminen on viivästynyt.[4] Huhtikuussa 2023 ilmoitettiin rokotteen kliinisten kokeiden alkavan vuoden 2023 aikana.[5]

Rokotteen toimintatapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FINCoVac pohjautuu adenoviruskuljettimeen[6] ja perustuu geeninsiirtoteknologiaan. Rokote ei sisällä koronavirusta ja on helposti muunneltavissa.[7] Sen tavoitteena on erityisesti toimia erityisesti virusmuunnoksia vastaan.[8] On mahdollista, että rokotteessa yksi nenäsumute riittää, eikä toista rokotuskertaa tarvita täyteen suojaan.[9]

Nenäsumute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotetta kehittelevän professori Kalle Sakselan mukaan nenäsumute valittiin sen turvallisuuden vuoksi. Rokotteen adenovirustekniikka on samankaltainen kun mitä on käytetty Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteissa, jotka ovat aiheuttaneet muutamissa tapauksissa terveysriskin. Sakselan mukaan tätä vaaraa ei ole nenäsumutteena annettavassa rokotteessa.[10] Nenäsumute toimii Sakselan mukaan lihakseen annettavia injektiorokotteita tehokkaammin.[9]

Geeninsiirtoteknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokote perustuu professori Seppo Ylä-Herttualan työryhmän tutkimaan geeninsiirtoteknologiaan.[7] Teknologiaa on aiemmin käytetty syöpärokotteiden kehittelyssä. Teknologiaa on käytetty syöpähoitoihin sekä verisuoni- ja sydänsairauksien hoitoihin. Noin puoli tuhatta potilasta on saanut teknologialla annettuja hoitoja näihin sairauksiin. Teknologiassa kuljettava virus vie syöpää tuhoavia lääkkeitä syöpäkasvaimeen suoraan.[9]

Rokotteessa viruskuljettimen sisällä on ohjeet viruksen piikkiproteiinin valmistamiseen. Kun rokote päätyy rokotettavan nieluun, käynnistyy vasta-aineiden tuotanto rokotettavalla. Vastaavankaltaisia rokotteita on kehitetty SARS ja MERS infektioiden hoitoon.[9]

Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokote oli onnistunut eläinkokeissa.[8][11] Eläintutkimuksissa yksi rokotuskerta riitti täyteen suojaan, eikä lisärokotuksia tarvittu. On mahdollista, että tämä pätee myös ihmisiin, mutta tutkimusnäyttöä ei vielä ole. Rokotteen on havaittu estävän myös itse viruksen tarttuminen, eikä pelkästään taudin saamista.[9]

Rokotteen testaaminen on määrä aloittaa vuodenvaihteessa 2021–2022.[12] Vuoden 2021 alussa oli käynnissä neuvotteluita rokotteen testauksesta. Rokotteen kehittäjiin on otettu yhteyttä useasta Euroopan ulkopuolisesta maasta.[9]

Tutkimusrahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotekehittelyn rahoituksen saamisessa oli ongelmia alkuvaiheessa.[13] Rokote Laboratories Finlandin FINCoVac ei pystynyt aloittamaan testauksia rahapuutteen vuoksi. Rokotteen testausta on hidastanut myös se, että maailmalla yhä useammat ihmiset on jo rokotettu, eikä tautia esiinny enää riittävästi rokotteen toimivuuden varmistamiseksi.[8]

Yhtiö vetosi mediassa Suomen huoltovarmuuteen ja koronan aiheuttamien kustannusten suuruuteen verrattuna vaadittavaan tutkimusrahoitukseen. Rokote on kehitty tekijänoikeuksista vapaalla periaatteella, joka on tutkijoiden mukaan vähentänyt sijoittajien halua rahoittamiseen.[8]

Heinäkuussa 2021 Rokote Laboratories Finland Oy sai 3,5 miljoonan euron pääomarahoituksen nenäsuihkeena annettavalle koronarokotteelle.[14] Rahoittajina oli muun muassa Suomen Kulttuurirahasto. Lisäksi yhtiö sai 5,5 miljoonan euron lainan Business Finlandilta tuotekehittelyyn.[7] Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa rokotteen I- ja II-vaiheen kokeet.[15]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen mukaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston tiloissa toimiva Finvector-yritys olisi kykenevä valmistamaan rokotetta.[8]

Rokotteen arvellaan olevan verrattain edullinen valmistaa.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ihmiskokeet kotimaisella nenäsuihkeena annettavalla koronarokotteella alkamassa – rokoteyhtiön osakkaiksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot Yle Uutiset. 8.3.2021. Viitattu 24.9.2021.
  2. ↑ Kotimainen koronavirusrokote on saanut merkittävän rahoituksen – ihmiskokeiden ensimmäiset vaiheet turvattu Yle Uutiset. 7.7.2021. Viitattu 24.9.2021.
  3. ↑ Suomalainen koronarokote päivitetty suojaamaan paremmin virusmuunnoksia vastaan ​​– testit alkavat vuoden vaihteessa Yle Uutiset. 1.9.2021. Viitattu 24.9.2021.
  4. ↑ Kotimaisen koronarokotteen testaus siirtyy ensi vuodelle – toimitusjohtaja: "Nopeus ei ole meillä se kriittisin tekijä, vaan teho" Yle Uutiset. 16.6.2022. Viitattu 29.9.2022.
  5. ↑ Anne Kortela: Suomessa kehitetyn, nenään suihkutettavan koronarokotteen kliininen tutkimus tarkoitus aloittaa tänä vuonna Hoiva&Terveys. 14.4.2023. Viitattu 21.1.2024.
  6. ↑ Juha-Pekka Tikka: Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  7. ↑ a b c Kotimainen koronarokote sai ison rahoituksen ihmiskokeisiin Kemia-lehti. 7.7.2021. Arkistoitu 26.10.2021. Viitattu 26.10.2021.
  8. ↑ a b c d e Suomalaisen koronarokotteen kohtalon hetket käsillä: Rahoitus saatava parissa viikossa, muuten "juna on mennyt" Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2021.
  9. ↑ a b c d e f g Matti Tanner: Suomalainen koronarokote voi pysäyttää tulevatkin pandemiat: Nenäsumute kerännyt hyvin lupaavia tuloksia Tekniikkatalous. Viitattu 26.10.2021.
  10. ↑ Suomalainen koronarokote lähellä toteutumista: Rahoitushakemus jätetty ja rahoitusmalli valmistunut – loppu on poliitikkojen käsissä Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2021.
  11. ↑ Rosa Lampela: Suomalainen koronarokote on jo antanut lupaavia tuloksia, mutta sillä on yksi ongelma: rahoitus puuttuu Tekniikkatalous. Viitattu 9.11.2020.
  12. ↑ Suomalainen koronarokote päivitetty suojaamaan paremmin virusmuunnoksia vastaan ​​– testit alkavat vuoden vaihteessa Yle Uutiset. 1.9.2021. Viitattu 24.9.2021.
  13. ↑ Suomessa kehitetään mullistavaa koronarokotetta Ilta-Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  14. ↑ Kotimainen koronavirusrokote on saanut merkittävän rahoituksen – ihmiskokeiden ensimmäiset vaiheet turvattu Yle Uutiset. 7.7.2021. Viitattu 24.9.2021.
  15. ↑ Kotimaista koronavirusrokotetta kehittävälle Rokote Laboratories Finlandille merkittävä rahoitus Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 26.10.2021.
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=FINCoVac&oldid=22129629”