Formula 1 -auto
.jpg)
 |
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli painottuu liikaa vuoden 2016-2017 sääntömuutoksiin. Asioista pitää kertoa yleisemmin. |
Formula 1 -auto on yksipaikkainen Formula 1 -sarjassa käytettävä kilpa-auto, jossa on oleelliset etu- ja takasiivet sekä auton takaosaan sijoitettu moottori.
Säännöt autoja kohtaan ovat oleellinen osa Formula 1 -sarjaa. Sääntöjen mukaan Formula 1 -sarjan tallien täytyy itse rakennuttaa auto, mutta ne voivat ulkoistaa sen designin ja valmistamisen.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyajan Formula 1 -autojen alusta on valmistettu hiilikuidusta ja muista samankaltaisista kevyistä materiaaleista. Auton maksimikorkeus on 95 cm, maksimileveys 180 cm ja maksimipituus 455 cm tai vähemmän.
Moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Teksti on epäjohdonmukaista ja kaikkia osia ei avata riittävästi. |
Kaudesta 2014 lähtien kaikki Formula 1 -autot ovat käyttäneet moottoreinaan 1,6-litraisia V6-turbomoottoreita. 1,6-litrainen turbomoottori toimii yhteistyössä kahden sähköisen generaattorin kanssa. Ensimmäinen näistä generaattoreista on nimeltään MGU-K, jonka lyhenne tulee sanoista Kinetic Motor Generator Unit. MGU-K saa energiansa auton jarruttaessa KERS-järjestelmästä. Toinen sähkömoottori kantaa nimeä MGU-H, joka on lyhenne sanoista Heat Motor Generator Unit. Tässä järjestelmässä energiaa kerätään kuumista pakokaasuista. Turbiinilla on kaksi tärkeää tehtävää: se antaa lisähappea moottorille sekä pyörittää samalla generaattoria, joka tuottaa lisävirtaa. Siksi vuodesta 2014 eteenpäin KERS:iä onkin kutsuttu ERS:iksi. Energian talteenotto ei siis enää perustu pelkästään kineettiseen energiaan ja sähkömoottorit saavat täysin uuden merkityksen. FIA:n kilpailujohtajan Charlie Whiting mukaan vanha KERS-järjestelmä toi parannusta kierrosaikaan vain noin kolme kymmenystä, mutta uusi ERS tuo parannusta 3 sekuntia.[1]
Vaihteisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formula 1 -autot käyttävävät puoliautomaattista vaihteistoa, jossa sääntöjen mukaan pitää kaudesta 2014 alkaen olla kahdeksan eteenpäin-vaihdetta ja yksi peruutusvaihde.[2] Formula 1 -auton vaihdelaatikko on rakennettava titaanisesta hiilikuidusta ja se kiinnitetään auton moottorin taakse.[3]
Renkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formula 1 -sarjassa on kaudella 2017 seitsemän erilaista rengasseosta. Viidet renkaista on tarkoitettu kuivalle kelille ja näiden lisäksi kahdet märälle radalle. Renkaat Formula 1 -sarjaan kaudella 2017 toimittaa Pirelli. Pirelli esitteli uudet renkaat Abu Dhabissa marraskuun lopussa vuonna 2016. Kauden 2017 sääntömuutoksien myötä tämä tarkoitti renkaiden osalta sitä, että renkaat ovat 25 prosenttia leveämpiä edelliskauteen verrattaessa. Takarenkaat leventyvät 325 millimetristä 405 millimetriin ja eturenkaat 245 millimetristä 305 millimetriin.[4] Sääntöjen mukaan talleilla on aina vapaasti valittavissa kolmesta rengasseoksesta renkaita kilpailua kohti, mutta kuitenkin vain 13 rengassettiä yhteensä osakilpailua kohden.[5]
| Rengasseokset | Väri | Renkaat | Selitys |
|---|---|---|---|
| Ultrapehmeä | Violetti | 
|
Uudenlainen rengas kaudelle 2017. Rengasta on suunniteltu käytettäväksi erityisesti mutkaisilla radoilla. Rengas on nimensä mukaisesti kaikista pehmeintä seosta kauden 2017 renkaista. Rengas lämpenee erittäin nopeasti ja on siten nopeammin toimintakykyinen, mutta toisaalta myös renkaan elinikä on tämän pohjalta lyhyempi kuin muilla rengasseoksilla.[6] |
| Superpehmeä | Punainen | 
|
Toiseksi pehmein rengasseos. Rengas on ideaali hitaille ja mutkaisille radoille, varsinkin kylmissä olosuhteissa. Seos lämpenee ideaaliin lämpötilaan erityisen nopeasti, mikä tekee renkaasta erittäin suositun esimerkiksi aika-ajoihin.[6] |
| Pehmeä | Keltainen | 
|
Yksi eniten käytetyimmistä rengasseoksista. Toimii edelleen paremmin nopeille pyrähdyksille kuin pitkille matkoille, mutta tarjoaa talleille mahdollisuuden renkaan käyttöön kilpailun alussa täydellä bensakuormalla tai kilpailun lopussa sprinttirenkaana saada muita nopeasti kiinni.[6] |
| Keskikova | Valkoinen | 
|
Teoreettisesti tasapainoisin rengasseos kaikista renkaista nopeuden ja kestävyyden kannalta. Rengasseos on erittäin monipuolinen, mutta sitä useimmiten käytetään radoilla joilla on pitkiä suoria tai korkeita lämpötiloja.[6] |
| Kova | Oranssi | 
|
Kovin rengasseos kaikista kauden 2017 renkaista. Käytetään useimmiten radoilla, joilla rengas kokee paljon kulutusta. Esimerkiksi radoilla, joissa on erilaisia radanpinta ratkaisuja tai nopeita mutkia, jotka kuluttavat rengasta. Renkaalla kestää pidemmän aikaa lämmetä, mutta lämmettyään kestää myös pitkään ja tarjoaa erinomaisen pidon.[6] |
| Välikeli | Vihreä | 
|
Välikelin renkaat ovat märänkelin renkaista kaikista monipuolisimmat. Rengas poistaa noin 25 litraa vettä per sekunti täydessä vauhdissa. Renkaita voidaan käyttää niin märällä kuin kuivuvallakin radalla.[6] |
| Sadekeli | Sininen | 
|
Täydet sadekelin renkaat poistavat noin 65 litraa vettä radan pinnalta sekunnissa täydessä vauhdissa.[6] |
Aerodynamiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siivet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etusiipi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etusiipi leveni kaudelle 2017 1650 millimetristä 1800 millimetriin. Samalla auto leveni 1800 millimetristä 2000 millimetriin.[7]
Takasiipi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Liikuteltava takasiipi
Auton takasiiven korkeus laski kauden 2016 sännöistä kaudelle 2017 950 millimetristä 800 millimetriin.[7] Auton diffuusorin korkeus nousi 125 millimetristä 175 millimetriin ja leveys 1000 millimetristä 1050 millimetriin.[7] Kaudella 2017 sarjassa on nähty useassa autossa niin sanottuja haineviä ja t-siipiä. Nämä herättivät kiistelyä niin ulkonäkönsä kuin turvallisuutensa puolesta ja ne kiellettiin kaudelle 2018.[8] Hainevät eli autojen takaosan korkeat moottorikatteet tekivät paluun Formula 1-autoihin kaudelle 2017. Haineviä nähtiin Formula 1-autoissa myös 2010-luvun taitteessa.[8]
Sivuponttoonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sivuponttoonien leveys sai kaudella 2017 ylettyä 1600 millimetriin edelliskauden 1400 millimetristä.[7]
Paino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formula 1 -auton on painettava läpi viikonlopun tapahtumien vähintään 722 kilogrammaa. Tähän 722 kilogrammaan sisältyy kuljettajan paino ajovarusteineen, mutta ei polttoaineen painoa. Autot punnitaan aina kuivankelin renkaat kiinni autossa.[9]
Polttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formula 1 -autoissa käytettävä polttoaine on lähes samanlaista kuin normaaliin henkilöautoon käytettävä bensiini.[10] Autot eivät saa käyttää kilpailun aikana enempää kuin 110 kilogrammaa polttoainetta (määrää oli 105 kilogrammaa ennen vuotta 2019).[11] Tallit eivät saa lisätä tai ottaa pois polttoainetta kesken kilpailun. Muiden osioiden aikana viikonloppuna tallit saavat tankata polttoainetta ja ottaa sitä pois, mutta vain varikkopilttuissaan.[10]
Ohjauspyörä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formula 1 -autoissa suuri osa kuljettajalla tarkoitetuista toiminnoista ja mahdollisista säädöistä tapahtuu ohjauspyörän kautta.[12] Historian ensimmäiset Formula 1 -autot käyttivät tavallisten henkilöautojen ohjauspyöriä.[13] 1960–1970-luvun taitteessa autojen ohjaamon kavennettua alkoivat yleistymään yhä pienemmät ohjauspyörät.[13] Ensimmäiset painikkeet, jotka ilmestyivät ohjauspyöriin olivat neutral tai N, joka tarkoitti vaihteen vaihtamista vapaalle esimerkiksi pyörähdyksen sattuessa.[13] Tämän lisäksi radiopainike yleistyi pian tämän jälkeen.[13]
Nykyään suuri osa säädöistä liittyy KERS-järjestelmän käytön asetuksiin.
Turvallisuustekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuljettajan päätä suojaava Halo-turvakaari tuli formula-autoihin pakolliseksi vuonna 2018.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Schmidt, Michael: 100 miljoonan paukku – F1-sarjan 1,6-litraiset moottorit Tuulilasi.fi. 15.1.2014. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Gearbox Formula1.com. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Power unit / gearbox Formula1.com. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Pirelli show off full range of wider 2017 tyres Formula1.com. 14.4.2017. Viitattu 26.3.2017.
- ↑ Pirelli announce tyre choices for 2017 openers Formula1.com. 22.12.2016. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ a b c d e f g F1® TIRES RANGE Pirelli.com. Viitattu 19.4.2017.
- ↑ a b c d 2017 season changes Formula1.com. Viitattu 29.4.2017.
- ↑ a b Hainevät ja t-siivet kielletään F1-autoista ensi kaudeksi MTV.fi. 25.4.2017. Viitattu 29.4.2017.
- ↑ Scrutineering and weighing Formula1.com. Viitattu 29.4.2017.
- ↑ a b Fuel, fuel usage and refuelling (arkistoitu versio Wayback Machinessa) Formula1.com. Viitattu 13.5.2017.
- ↑ F1 Rules & Regulations: What’s new for 2019? Formula1.com. 9.1.2019. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
- ↑ An Inside Look at the Insanely Complex Formula 1 Steering Wheel Wired. Viitattu 17.5.2017.
- ↑ a b c d Steering wheel Formula1.com. Viitattu 17.5.2017.
- ↑ Honkanen, Velimatti: Kimin viimeinen? Tekniikan Maailma, 2018, nro 6/2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virallinen Formula 1 -sarjan kotisivu. (englanniksi)
