F. A. Kaselius

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frans August Kaselius (sukunimi esiintyy myös muodossa Caselius) oli suomalainen 1800-luvun lopulla elänyt runoilija ja arkkiveisujen tekijä. Omana aikanaan laajalti Suomessa tunnettu Kaselius julkaisi ainakin 68 erilaista arkkiveisuvihkoa, arkkiveisut käsittelivät pääasiassa erilaisia ajankohtaisia uutistapahtumia, kuten onnettomuuksia, murhia, sotia ja Venäjän keisariperheen vaiheita. Kaseliuksen arkkiveisu Sotilas Otto Luodin nuoruus sekä lankeemus ja kauhia kuolema joutui poikkeuksellisesti painoylihallituksen kieltämäksi ja sen painos poltettiin. [1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yksi Surullinen Laulu kauhiasta murha-tapauksesta Lähdekorwen torpassa Tyrwään pitäjällä. 1870
  • Kaksi aiwan uutta Surullista Laulua. Ensimmäinen: Kahdeksan lapsen murhaajatar. Toinen: Isä neljän lapsen murhaajana. 1875
  • Kaksi surullista laulua : ensimmäinen höyrylaiva Österbottenin surkiasta tulipalosta : toinen: Lahden kylän hirvittävä tulipalo Hollolassa 19 päivä kesäkuuta 1877. Porvoo 1877
  • Murhe-weisu hänen majesteettinsa keisari Aleksanteri toisen jälkimuistoksi Suomen kansalle. G. W. Wilen ja Kumpp., Turku 1881
  • Susien surkuttawainen tuho työ eli äitin itkewäinen ääni suden syöneen lapsen yli, tahi wärsyt joita murhe mielin hyräili. Helsinki 1881
  • Kolmen ihmisen surma Kokemäen kirkossa ja kolmen tuhannen hämmästys sekä hirveä lähtömarssi joulu aamuna. O. Palanderin kirjapaino, Pori 1883
  • Palkolliste riemu-polkka marraskuussa : Pyhäinpäiwä laulu nuorukaisille. Helsingin kirjapainoyhtiö, Helsinki 1883
  • Karwari Oman'in wiimeinen hengen weto poikansa ja waimonsa kauhistawaisen murhakirween alla. Oulu 1884
  • Nurmeksen kirkon ja kirkonkylän surkia tulipalo 20 päiwä heinäkuuta 1891. Tampere 1891
  • Lehtori Nantti Sainion arvaamaton lähtö maailmasta ja vaimonsa vangitus. Uusi kirjapainoyhtiö, Tampere 1892
  • Murheweisu suuresta ihmisjoukon surmasta merellä Helsingin lähellä höyrylaiwain Ajaxin ja Runebergin yhteentörmäyksessä elokuun 8 päiwää wastaan vuonna 1892. Jyväskylän kirjapaino, Jyväskylä 1893
  • Petollinen rakkaus eli Antti Huovilan onneton naiminen ja vaimonsa vangitus. E. J. Ellilä 1940

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.