Fredrik August Ehrström
Fredrik August Ehrström (12. tammikuuta 1801 Luoto – 19. maaliskuuta 1850 Helsinki[1]) oli suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja, urkuri ja laulunopettaja.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehrströmin vanhemmat olivat Luodon ja myöhemmin Kruunupyyn kappalainen Anders Ehrström ja Anna Maria Reinius ja puoliso vuodesta 1842 helsinkiläisen kauppiaan tytär Emelie (Emma) Augusta Mattheiszen (k. 1905).[2] Heidän pojanpoikansa oli säveltäjä ja musiikkikriitikko Otto J. S. Ehrström. Ehrström harjoitti merimiesopintoja Pietarsaaressa ja suoritti perämiestutkinnon Vaasassa 1818. Ylioppilaaksi hän tuli 1824.[3] Ehrström aloitti 1824 lakitieteen opinnot Turun yliopistossa. Opinnot keskeytyivät 1829, ja Ehrström siirtyi veljensä, Mynämäen kihlakunnan kruununvoudin Anton Mauritz Ehrströmin apulaiseksi.[4]
Pian Ehrström muutti Pietariin, missä hänen toinen veljensä Eric Gustaf Ehrström toimi ruotsinkielisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Hän alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen Akateemisen Musiikkiseuran kuoroa 1833–1835 ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin Vanhan kirkon urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.[1][4]
Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehrströmin laulelmat olivat omana aikanaan pidettyjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu noin 40 yksinlaulua, kuten Den öfvergivna ja Den sjuttonårijga, sekä kymmenkunta kuorolaulua kuten Tonernas värde, Stjärnan, Bachi vaggvisa, Vårt land ja Stilla skuggor.[3] Osan lauluista hän sävelsi lapsuudenystävänsä Runebergin runoihin, kuten Lähteellä (Vid en källa) ja Joutsen (Svanen).[1][5] Ehrström julkaisi myös kaksi teosta musiikin opetusta varten sekä teokset yksin- ja kuorolauluistaan.
Julkaistuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ehrströmin teoksia ovat:[4]
- Suomalainen messu, 1837
- Första elementerna i sångläran, oppikirja, 1846
- Fyrstämmiga sånger för mansröster, mieskuorolauluja, 1846
- Tio sånger vid pianoforte, yksinlauluja, 1850
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 Helsingin yliopisto.
- ↑ a b Kuusisto, Taneli: F. A. (Fredr. Aug.) Ehrström, s. 29–37. Teoksessa: Ranta, Sulho (toim.), Suomen säveltäjiä. Porvoo: WSOY, 1945.
- ↑ a b c Haapanen, Toivo: Suomen säveltaide, s. 51–52. Helsinki: Otava, 1940.
- ↑ Runeberg.net (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||
