Europeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Catan on suosittu europeli

Europeli, myös saksalaistyylinen lautapeli tai designer-lautapeli[1], on eräs moderni lautapelien lajityyppi. Sille on tyypillistä hiottu pelimekaniikka mutta melko pinnallinen teema. Europeli kestää noin 45–90 minuuttia, ja kaikki pelaajat ovat koko pelin ajan mukana kamppailemassa voitosta. Pelaajat ovat usein vuorovaikutuksessa keskenään, mutta harvoin konfliktissa tai sodassa toisiaan vastaan. Europelit ovat usein suosittuja perhepelejä.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksaan viittaavan nimityksen taustalla on 1970-luvulla perustettu saksalainen Spiel des Jahres -pelipalkinto, joka on nostanut saksalaisten lautapelien laatua merkittävästi. Eräs rajapyykki on vuonna 1995 ilmestynyt Catan (ensin nimellä Catanin uudisasukkaat), josta alkoi eräänlainen lautapelien uudelleennousu.[3]. Toinen suuren suosion saavuttanut uudenaallon lautapeli on vuonna 2000 julkaistu Carcassonne.[4].

Ennen europelien valtakautta "vakavat" lautapelit olivat hyvin pitkälti monimutkaisia, pitkäkestoisia ja mekaniikaltaan hieman karuja. Amerikkalainen pelisuunnittelu on sittemmin ottanut mallia saksalaisilta, ja on syntynyt näiden kahden koulukunnan yhdistelmäpelejä. Amerikkalaisiin laatupeliyrityksiin kuuluu esimerkiksi Days of Wonder, joka on peleissään panostanut niin mekaniikkaan kuin ulkonäköönkin.

Vastaavasti myös eurooppalainen pelisuunnittelu on ottanut mallia amerikkalaisilta ja näin on syntynyt lisää kahden koulukunnan yhdistelmäpelejä. Esimerkiksi yksi suosittu koulukuntia yhdistelevä pelisuunnittelija on tšekkiläinen Vlaada Chvátil. [5] Hänet tunnetaan peleistä kuten Through the Ages: A Story of Civilization, Space Alert ja Galaxy Trucker.

Europelejä kutsutaan myös designer-peleiksi, sillä pelisuunnittelijan merkitys pelin markkinoinnissa on aikaisempaa merkittävämpi. Tunnettu suunnittelija kuten Reiner Knizia, Wolfgang Kramer tai Klaus Teuber on pelille olennainen myyntivaltti.

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europeleille on tavanomaista nopeatempoisuus ja luotettava pelin kesto: jos laatikon kyljessä pelin luvataan kestävän tunnin, arvio pitää yleensä paikkansa. Pelit ovat näyttäviä ja niillä on usein värikkäät aiheet, mutta simulaatioista ei ole kyse: pelin teema on yleensä vain koristetta, eikä välttämättä liity vahvasti pelimekaniikkoihin.

Perinteisten lautapelien elementtejä kuten liikkumista nopanheiton mukaan ei näissä uusissa peleissä juuri nähdä, mutta erilaisia satunnaistekijöitä on kuitenkin mukana. Voittajaa ei ratkaise vain taito, vaan myös tuuri, mutta taidolla on enemmän osaa kuin perinteisissä peleissä ja taidokkain pelaaja voittaa useammin kuin aloittelija.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden sukupolven europelejä on suomennettu runsaasti, kuten Menolippu-sarja, Carcassonne-sarja, Uudet Löytöretket, Tikal. Carcassonnea on myyty Suomessakin kymmeniä tuhansia kappaleita [6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eurogame BoardGameGeek. Viitattu 29.12.2018.
  2. Saari 2018, s. 116–120, 199.
  3. Curry, Andrew: Monopoly Killer: Perfect German Board Game Redefines Genre. Wired Magazine 23.03.2009 (englanniksi)
  4. Carcassonne 10th Anniversary Edition - Product Description. Amazon.com 26.9.2012 (englanniksi)
  5. Vlaada Chvátilin Board Game Geek -pelisuunnittelijaprofiili(englanniksi)
  6. Salmela, Pekka: Lautapelien uusi aalto haastaa nopanheiton (Arkistoitu – Internet Archive). Turun ylioppilaslehti 16/2005