Kääpiöhevosenkenkäyökkö

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Euroopanpikkuherkko)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kääpiöhevosenkenkäyökkö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Hevosenkenkäyököt Rhinolophidae
Suku: Rhinolophus
Laji: hipposideros
Kaksiosainen nimi

Rhinolophus hipposideros
(Bechstein, 1800)

Kääpiöhevosenkenkäyökön levinneisyys
Kääpiöhevosenkenkäyökön levinneisyys
Alalajit [2]
  • R. h. hipposideros
  • R. h. escalerae
  • R. h. majori
  • R. h. midas
  • R. h. minimus
  • R. h. minutus
Katso myös

  Kääpiöhevosenkenkäyökkö Wikispeciesissä
  Kääpiöhevosenkenkäyökkö Commonsissa

Kääpiöhevosenkenkäyökkö (Rhinolophus hipposideros) on hevosenkenkäyökköjen heimoon kuuluva lepakkolaji.[3] Lajin uudeksi nimeksi on nisäkäsnimistötoimikunta ehdottanut euroopanpikkuherkkoa[4].

Sen siipien kärkiväli on 19–25 cm ja vartalo 4–4,5 cm sekä häntä 2–3 cm. Painoa lepakolle kertyy vain 5–9 g. Kääpiöhevosenkenkäyököllä on heimolaistensa tavoin hevosenkengän muotoinen ihopoimu kuonossa. Äänet ovat hyvin korkeita ja hiljaisia, kirskuvia. Laji elää metsäisillä kalkkikivialueilla, missä se lentää öisin pyydystäen lähinnä ilmasta yökkösiä, sääskiä, kärpäsiä ja kovakuoriaisia.[3]

Kääpiöhevosenkenkäyökkö horrostaa yksin luolissa, mutta kesällä päiväpiilossa voi olla kokonainen yhdyskunta. Naaras saa kesä-heinäkuussa neljän kuukauden tiineyden jälkeen yhden poikasen. Poikanen vieroitetaan 6–7 viikon kuluttua. Laji tulee sukukypsäksi yksivuotiaana. Kääpiöhevosenkenkäyökkö saattaa elää luonnossa ainakin 21-vuotiaaksi, mutta kuolee vankeudessa nopeasti. Lajin levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta idässä Kirgisiaan ja Kashmiriin Keski-Aasiassa ja etelässä Koillis-Afrikkaan.[3]

Kääpiöhevosenkenkäyökön kannan kokoa ei tunneta, mutta se on joissakin valtioissa luokiteltu vaarantuneeksi ja on vaarassa kuolla sukupuuttoon levinneisyytensä pohjoisosissa Euroopassa.[3] Alankomaista ja Liechtensteinistä se on jo hävinnyt.[1] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kuitenkin muutti omassa uhanalaisuusarviossaan vuonna 2004 lajin luokituksen vaarantuneesta elinvoimaiseksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jacobs, D., Cotterill, F.P.D., Taylor, P.J., Aulagnier, S., Juste, J., Spitzenberger, F. & Hutson, A.M.: Rhinolophus hipposideros IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.7.2014. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Rhinolophus hipposideros Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 17.2.2011. (englanniksi)
  3. a b c d Beer, Amy-Jane & Morris, Pat, Maailman nisäkkäitä, Otava 2007, 256 s.
  4. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 17.2.2011. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöhevosenkenkäyökkö lepäämässä Itävallassa sijaitsevan luolan katossa.