Euroopan unionin ja Kanadan vapaakauppasopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
CETA-maat (vuoden 2014 kartta).

Euroopan unionin ja Kanadan kauppasopimus eli CETA-sopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement, "Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus") on Euroopan unionin ja Kanadan välinen kauppasopimus.

Neuvottelut aloitettiin vuonna 2009.[1] Sopimus allekirjoitettiin 30. lokakuuta 2016 Brysselissä EU:n ja Kanadan tasolla.[2] EU-parlamentti hyväksyi sopimuksen 15. helmikuuta 2017. Täysimääräinen voimaantulo vaatii vielä kunkin jäsenmaan ratifioinnin.

Sopimuskohtia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Investointisuoja ja välimiesoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimukseen sisältyy investointi- eli sijoitussuoja[3], mikä tarkoittaa että kansainväliset yritykset voivat haastaa valtioita oikeuteen, jos yritysten sijoitukset eivät niiden mielestä saa oikeudenmukaista ja tasa-puolista kohtelua tai suojaa[4] tai ne katsovat taloudellisia etujaan loukatun. Investointiriitojen selvittelypaikaksi on sovittu välimiesoikeus. Välimiesoikeutta on arvosteltu epädemokraattiseksi ja suljetuksi.[3]

Euroopan parlamentti arvosteli ennen CETA:n hyväksymiseen johtanutta äänestystä sopimusta ja erityisesti sen investointisuojaa ja riitojen ratkaisumenettelyä, (ISDS; sanoista Investor State Dispute Settlement). Jopa sopimuksen läpimeno parlamentissa oli epävarmaa. Siksi EU pyysi tammikuussa 2016 Kanadaa avaamaan sopimuksen investointisuojaa koskevan kohdan. EU haluaisi perustaa riitojen ratkaisuun uuden oikeuden, jossa olisi pysyvät ammattituomarit ja valitusoikeus. EU on esittänyt samanlaista ratkaisua Yhdysvaltojen kanssa käytävissä vastaavanlaisissa TTIP-vapaakauppaneuvotteluissa. Yhdysvallat vastustaa EU:n uutta mallia.[3]

Tuloksena oli, että CETA:an sisältyvää investointisuojamekanismia muutettiin avoimemmaksi ja siihen sisällytettiin jopa jonkinlainen valitusoikeus. Sen ongelmat eivät kuitenkaan poistuneet. Corporate Europe Observatory testasi viisi eri tapausta, jotka johtaisivat yhä uuden nimitetyn sijoittajasuojan ICS (Investor Court System) alaisuudessakin oikeudenkäyntiin, jossa vain sijoittajat ja yritykset voivat yksipuolisesti haastaa valtioita oikeuteen etujaan loukattaessa.[5]

CETA-sopimus oli Kanadan osalta konservatiivisen pääministeri Steven Harperin aikaansaannos. Vuoden 2015 vaalien jälkeisen keskusta-vasemmistolainen pääministeri Justin Trudeaun oli myötämielisempi investointiriitakohdan avaamiselle.[3]

Julkiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimus avaa Kanadan alue- ja paikallistason julkiset hankinnat kilpailulle. Sopimus takaa EU:n yrityksille paremman pääsyn provinssitason julkisiin hankintoihin, kuin mitä kanadalaisyrityksillä on aiemmin ollut.[1]

Sopimuksen julkisia hankintoja koskevat osiot voivat olla merkityksellisiä esimerkiksi ilmaston lämpenemisen torjumiselle. Valtiot ovat perinteisesti voineet asettaa laadullisia kriteerejä hankinnoilleen, jotka menevät niiden omien kustannuksia koskevien reunaehtojen tai tarjoajille asetettujen alempien hintavaatimusten edelle. Ceta periaatteessa ensin sallii tämän, mutta sitten väljällä ja epätäsmällisellä muotoilullaan "most advantageous" (~edullisin, hyödyllisin, antoisin) ainakin osittain romuttaa hyvän tarkoituksensa. [6]

Sääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Byrokratiaa vähennetään.[7] EU:n ja Kanadan sääntely-yhteistyön arvioidaan helpottavan teknisten määräysten soveltamista ja alentavan kustannuksia.[1] Perustettavan sääntely-yhteistyön tarkoituksena on avata poliittista päätöksentekoa yritysten suuntaan uuden, tähän tarkoitukseen perustettavan foorumin myötä. [8]

Sääntely-yhteistyö toteutettaisiin käytännössä Ceta-sekakomiteoiden avulla, jotka avaisivat päätöksentekoa yhtiöiden, järjestötoimijoiden ja ajatushautomoiden suuntaan, mutta myös velvoittaisivat päättäjiä informoimaan näitä samoja tahoja hyvissä ajoin etukäteen mahdollisista merkittävistä lakimuutoksista.

Sääntely-yhteistyön merkittävimpiä ongelmia on sen antama mahdollisuus hidastaa rahamarkkinoiden sääntelyn, terveyden tai ympäristön kannalta välttämättömiä uudistuksia, jos niiden toteuttaminen on ristiriidassa yritysten tai sijoittajien edun kanssa. [9]

Tullihelpotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimus poistaa EU:n ja Kanadan väliset tullimaksut teollisuustuotteilta. Tullimaksujen poiston on arveltu tuovan eurooppalaisyrityksille 500 miljoonan euron säästön vuosittain.[1]

Paikallisten elinkeinonharjoittajien niin Kanadassa kuin Euroopassakin [etu]oikeuksia poistava sopimus jäytäisi kriitikoiden mukaan myös työ-ja ympäristölainsäädäntöä ja luovuttaisi ylikansallisille yrityksille oikeuden sanella julkisen alueelle kuuluvaa politiikkaa. Lisäksi näitä kustannuksia on alennettu teollisuusmaiden välillä jo 30 vuoden ajan, joten ne ovat jo valmiiksi melko alhaalla. [10][11] Onkin kysytty, voitaisiinko tulleja ja tariffeja alentaa ilman, että sopimukseen nivotaan paljon eripuraa aihettavia kohtia kuten sijoittajansuoja ja sääntely-yhteistyö.

Arvioituja vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin ja Kanadan vapaakauppasopimuksen on arvioitu aiemmin lisäävän kauppaa näiden välillä yli 20 prosenttia yli 25 miljardiin euroon.[7] Euroopan unionin vuoden 2014 arvion mukaan vapaakauppasopimus lisäisi alueiden välistä kauppaa 25 prosenttia.[12] Sopimuksen on arvioitu kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa.[1] Vuonna 2016 tehdyn edellä mainittuja tutkimuksia kriittisesti tarkastelevan Itävaltaan, Eurooppaan ja Kanadaan keskittyvän tutkimuksen mukaan taloudelliset hyödyt ovat marginaaliset. [13]

Kanadassa on aiemmin arveltu sopimuksen tuovan 80 000 työpaikkaa ja olevan merkittävämpi kuin Yhdysvaltojen kanssa solmittu NAFTA-sopimus. EU:lle merkitys ei ole yhtä iso, mutta sopimuksen on arvioitu nopeuttavan Yhdysvaltojen kanssa käytäviä samankaltaisia TTIP-neuvotteluja.[7]

Joidenkin tutkimusten mukaan kuitenkin pitkäaikaisvaikutukset etenkin pohjoisimman Euroopan valtioiden työllisyydelle, hyvinvoinnille ja taloudelliselle tasa-arvolle ovat miinusmerkkiset, kun pääosin hintaperusteinen, suuria toimijoita suosiva kilpailu lisääntyy merkittävästi. [14]

Tullimuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimuksen tullimuutoksista suurin vaikutus kohdistuu maataloustuotteiden kauppaan. Kanada voi jatkossa tuoda 80 000 tonnia sianlihaa ja 50 000 naudanlihaa EU-alueelle ilman tullimaksuja. EU:n puolella eniten hyötyvät juustonvalmistajat, jotka voivat yli kaksinkertaistaa korkealaatuisten juustojen viennin.[7]

Vaikutus Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tavaroiden ja palvelujen vienti Kanadaan oli vuonna 2014 arvoltaan noin 750 miljoonaa euroa. Presidentti Sauli Niinistö arvioi EU:n laskelmien pohjalta, että vienti voisi kasvaa sopimuksen myötä lähes miljardiin.[12] Niinistön mukaan Suomi saa Kanadan kaupasta suhteellisesti suuren osan.[12] Kanada on suuri mahdollisuus jäänmurtajille sekä jäisissä ja kylmissä olosuhteissa toimivalle tekniikalle ja kaivosteollisuuden laitteille.[12]

Niinistö kävi valtiovierailulla Kanadassa 8.−11. lokakuuta 2014[15] Seurueeseen kuuluivat elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä yritysjohtajien valtuuskunta.[15]

Ei ole yksiselitteistä, että CETA tuo investointien, talouden tai työllisyyden kasvua. Varsinkin pien- ja keskisuurilta yrityksiltä, tietyiltä teollisuudenaloilta ja pienviljelystä katoaa työpaikkoja. Esimerkiksi Itävaltaan keskittyneen, mutta muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kehitystä heijastelleen tutkimuksen mukaan sopimus vaivoin on vaivan arvoinen, jos sen tulonlisäyksen arvo on vain 0,016% (alle eurooppalaisen keskiarvon) ja talousvaikutukset koko Euroopassa BKT:lla mitattuna 0,03% - 0,08%. [16]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 450 kansalais-, työntekijä- ja ympäristöjärjestöä yhdessä viljelijöiden ja pk-yrittäjien kanssa vetoavat maidensa päättäjiin, jotta nämä jättäisivat Ceta-sopimuksen ratifioimatta. Sopimus suosii liikaa suuria toimijoita ja jättää pk-yritysten, työntekijöiden ja pienviljelijöiden omaksi ongelmaksi sen, miten nämä löytävät uudessa toimintaympäristössä elinkeinonsa. Ajankohtaisiin ja puuttumista vaativiin ilmastoasioihin, yhteiskunnalliseen taloudelliseen epätasa-arvoon ja pitkälti sen aiheuttamien jännitteiden purkamiseen Ceta ei reagoi. Olisi tehtävä paradigmanmuutos avoimemman kauppapolitiikan suuntaan sen sijaan, että tehdään vanhan kaavan mukaan ylikansallisten yritysten ehdoilla näennäisprogressiivisia sopimuksia maiden välillä. [17] [18]

Sijoittajien ja suuryritysten valtaa lisäävän sopimuksen pulmista suurin liittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, sillä Ceta antaa kyllä suosituksia, muttei sido yrityksiä niiden noudattamiseen ja kaventaa hallitusten mahdollisuuksia suojata kansalais- ja ympäristöoikeuksien toteutumista [19].

Neuvottelujen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvottelut aloitettiin vuonna 2009. Keskeisistä kohdista päästiin sopuun lokakuussa 2013[1], jolloin periaatesopimus allekirjoitettiin. Kanadan pääministeri Stephen Harper ja Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso pitivät tiedotustilaisuuden vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Brysselissä 18. lokakuuta 2013.[7] Tekniset neuvottelut jatkuivat elokuuhun 2014, jolloin viralliset neuvottelut päätettiin. Sen jälkeen sopimusluonnos lähti jäsenvaltioiden kommentointikierrokselle.[1] Sopimus edellyttää vielä EU:n parlamentin ja jäsenmaiden sekä Kanadassa liittovaltion ja aluehallinnon hyväksynnän.[7] Sopimus on tarkoitus hyväksyä vuonna 2016 ja sen uskottiin astuvan voimaan vuonna 2017[20] ja niin tapahtuikin. Ceta-sopimus astui osittain voimaan 21.9.2017 [21].

Sopimuksen täytäntöönpano on viivästynyt EU:n alettua neuvottelujen loppumetreillä vuonna 2016 vastustaa sopimusehtoihin kuuluvaa investointisuojajärjestelmää, joka suojelisi yrityksiä hallitusten väliintulolta.[20] Vielä enemmän sopimus viivästyi, kun Belgian Vallonian aluehallitus Paul Magnetten johdolla kieltäytyi hyväksymästä sopimusta muun muassa siihen sisältyvän investointisuojan (ICS) vuoksi. [22]

CETA:n rinnalla on neuvoteltu myös osapuolten välistä strategista kumppanuussopimusta, joka valmistui vuonna 2014 ja jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 15. helmikuuta 2017.[23]

Voimaansaattaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n ja Kanadan johtajat allekirjoittivat sopimuksen 30. lokakuuta 2016 Brysselissä.[2] Allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat EU:n puolelta puheenjohtajamaan Slovakian pääministeri Robert Fico, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sekä EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sekä Kanadan puolelta pääministeri Justin Trudeau.[2] EU-parlamentti hyväksyi sopimuksen 15. helmikuuta 2017, minkä myötä ratifiointi EU:n tasolla valmistui.[24]

Kanada ratifioi CETA:n 17. toukokuuta 2017. [25] Euroopassa sen on 21. kesäkuuta 2017 mennessä ratifioinut Latvia ja Tanska. [26] Täysimääräinen voimaantulo vaatii vielä kunkin jäsenmaan ratifioinnin. Aiemman sovitun mukainen sopimuksen osittainen ennalta voimaan tuleminen (provisional implementation) kuukauden kuluttua siitä, kun Kanadakin on sen ratifioinut on vastatuulessa muun muassa siksi, että Kanada haluaa priorisoida juustoloitaan ja juuston tuottajia. [27]

Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 16.5.2018 edellyttäen, että kaivoslain uudistamisen arviointi käynnistetään välittömästi [28]. Varauksellinen suhtautuminen juontaa juurensa Ceta-sopimuksen ICS-mekanismin mahdollistamiin oikeudenkäynteihin, joissa esimerkiksi ulkomaiden kaivosyhtiö voi nykyistä paljon helpommin haastaa Suomen valtion oikeuteen voittojensa menettämisestä, jos valtio haluaisi esimerkiksi kiristää lainsäädäntöään ja turvata ympäristön oikeuksia. Syyskuussa 2018 kuitenkin uutisoitiin, ettei uudistamiselle ole tarvetta[29] .

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g CETA-sopimus helpottaa Kanadan kauppaa | Kauppapolitiikka – Taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti kauppapolitiikka.fi. Suomen ulkoministeriö. Viitattu 4.5.2016.
  2. ↑ a b c Yrjö Kokkonen: EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus allekirjoitettiin Yle Uutiset. 30.10.2016. Viitattu 30.10.2016.
  3. ↑ a b c d EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksessa uusi käänne Yle Uutiset. Viitattu 4.5.2016.
  4. ↑ Investointisuoja - Ulkoasiainministeriö: Matkustaminen ja maat: Yhdysvallat www.formin.finland.fi. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 4.5.2016.
  5. ↑ Author: Pia Eberhardt (Corporate Europe Observatory), Editor: Katharine Ainger, Design and Illustrations: Brigitte Vos.: The zombie ISDS Rebranded as ICS, rights for corporations to sue states refuse to die (englanniksi) https://corporateeurope.org. 17.2.2016. Corporate Europe Observatory. Viitattu 21.6.2017.
  6. ↑ Editointi: Hadrian Mertins-Kirkwood, Scott Sinclair, Stuart Trew (all CCPA), Laura Große, Peter Fuchs, Anna Schüler, Ines Koburger (all PowerShift): Making Sense of Ceta; An analysis of the final text of the Canada–European Union Comprehensive Economic and Trade Agreement (s.64-65) https://power-shift.de/language/en/. 22.9.2016. PowerShift – Verein für eine ökologisch-solidarische Energie- & Weltwirtschaft e.V. & https://power-shift.de/language/en/ Canadian Centre for Policy Alternatives (CCPA) http://www.policyalternatives.ca/. Viitattu 21.6.2017.
  7. ↑ a b c d e f EU ja Kanada sopivat vapaakaupasta - "Kanadan historian tärkein sopimus" Yle Uutiset. Viitattu 4.5.2016.
  8. ↑ Artikla 21.6 s.380 Eurlex. Euroopan unioni. Viitattu 05.09.2016.
  9. ↑ Ronan O´Brian: Moving Regulation out of Democratic Reach: Regulatory Cooperation in CETA and its Implications www.akeuropa.eu. 16.9.2016. Austrian Federal Chamber of Labour AK Europe. Viitattu 21.6.2017. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Elena Holodny: One of the most important trade deals in the world lives — but so does anti-globalization sentiment Business Insider Nordic. 26.10.2016. Business Insider Inc / Bonnier Business Media Sweden AB. Viitattu 27.6.2017.
  11. ↑ Ceta: European Parliament backs free trade deal with Canada (englanniksi) BBC News Europe. 15.2.2017. Viitattu 27.6.2017.
  12. ↑ a b c d http://www.kauppalehti.fi/etusivu/otamme+kanadan+kaupasta+suhteellisesti+suuren+osan/201410702504 www.kauppalehti.fi. Arkistoitu 11.12.2014. Viitattu 4.5.2016.
  13. ↑ AK Wien: ASSESS_CETA: Assessing the claimed benefits of the EU-Canada Trade Agreement (CETA) AK Europa. 03.08.2016. Austrian Federal Chamber of Labour. Viitattu 05.09.2016. [vanhentunut linkki]
  14. ↑ Pierre Kohler, Servaas Strorm: CETA without blinders: How cutting ‘trade costs and more’ will cause unemployment, inequality and welfare losses (englanniksi) bilaterals.org. 15.9.2016. http://www.bilaterals.org/?about-bilaterals-org-26846&lang=en. Viitattu 21.6.2017.
  15. ↑ a b Vapaavuori mukaan presidentti Niinistön valtiovierailulle Kanadaan tem.fi. 18.8.2015. Viitattu 4.5.2016. fi[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Werner Raza, Bernhard Tröster (ÖFSE) Rudi von Arnim (University of Utah, USA): ASSESS_CETA: Assessing the claimed benefits of the EU-Canada Trade Agreement (CETA) 3.8.2016. Austrian Federal Chamber of Labour AK Europe. Viitattu 21.6.2017. [vanhentunut linkki]
  17. ↑ Over 450 European and Canadian civil society groups urge legislators to reject CETA Seatte to Brussels Network. 28.11.2016. S2B Network. Viitattu 27.6.2017.
  18. ↑ Eurooppalaiset ja kanadalaiset kansalaistoimijat vaativat CETA:n hylkäämistä www.vapaakauppa.fi. 29.11.2016. Suomen TTIP-verkosto. Arkistoitu 28.11.2018. Viitattu 27.6.2017.
  19. ↑ Hadrian Mertins-Kirkwood, Scott Sinclair, Stuart Trew (all CCPA), Laura Große, Peter Fuchs, Anna Schüler, Ines Koburger (all PowerShift). (ed.): Making Sense of Ceta 2nd edition An analysis of the final text of the Canada-European Union Comprehensive Economic and Trade Agreement (s. 57-64) Making sense of Ceta 2nd edition. 11/2018. PowerShift, Canadian Centre for Policy Alternatives (CCPA) et al.. Viitattu 28.11.2018. engl.
  20. ↑ a b EU, Canada reach breakthrough on CETA trade deal | Business | DW.COM | 29.02.2016 DW.COM. Viitattu 4.5.2016.
  21. ↑ Baker McKenzie: EU - Part of CETA to be provisionally applied from 21 September 2017 International Trade Compliance Blog. 18.9.2017. International Trade Compliance Update. Viitattu 28.11.2018.
  22. ↑ Petri Raivio YLE: Vapaakauppa vaakalaudalla – Belgian aluehallitus torjui taas EU:n ja Kanadan sopimuksen https://yle.fi/aihe/yleisradio. 21.10.2016. YLE. Viitattu 21.6.2017.
  23. ↑ Kanadan ja Suomen taloussuhteissa kasvupotentiaalia - Ulkoasiainministeriö: Ajankohtaista formin.finland.fi. Viitattu 4.5.2016. [vanhentunut linkki]
  24. ↑ European Commission welcomes Parliament’s support of trade deal with Canada - Trade - European Commission trade.ec.europa.eu. Viitattu 15.3.2017. (englanniksi)
  25. ↑ Cécile Barbière – Euractiv: Canada Ratification Upsets Macron’s Promises on CETA GHY Tradelines News. 30.5.2017. Viitattu 21.6.2017. [vanhentunut linkki]
  26. ↑ Per Westergaard Petersen, Line Kjaer, Lone Wandahl Moyal: Denmark is the second EU member-state to ratify CETA DLA Piper Publications. 9.7.2017. Viitattu 21.6.2017.
  27. ↑ Cyndee Todgham Cherniak: Canada May Not Celebrate CETA Provisional Implementation On July 1, 2017 mondaq.com. 15.6.2017. Viitattu 21.6.2017.
  28. ↑ Suomen eduskunta: Eduskunnan vastaus EV41 2018 vp HE 149/2017 vp Eduskunta www.eduskunta.fi. 16.5.2018. Suomen eduskunta. Viitattu 28.11.2018.
  29. ↑ Jenni Leukumaavaara: Kaivoslakia lobannut lakifirma kaivoslakia selvittämässä – Suomi valmistautuu CETA-sopimukseen löperösti Vihreä Lanka. 28.9.2018. Vihreä Lanka Oy. Viitattu 28.11.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_unionin_ja_Kanadan_vapaakauppasopimus&oldid=21684385”