Etiopian edustajainhuone
| Etiopian edustajainhuone | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | alahuone |
| Historia | |
| Perustettu | 1995 |
| Johto | |
| Puhemies | Tagesse Chaffo |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 547 |
| Puolueet |
Hallitus (410)
Oppositio (15)
Täyttämättä (122)
|
| Vaalit | |
| Valintatapa | enemmistövaalitapa |
| Viimeisimmät vaalit | 2021 |
| Seuraavat vaalit | 2026 |
| Kokouspaikka | |
 | |
| Addis Abeba | |
| Kotisivut | |
|
www | |
Etiopian edustajainhuone (amharaksi የሕዝብ ተወካዮች ምክር ቤት, oromoksi Manni Maree Bakka Bu'oota Ummataa, somaliksi Golaha Wakiilada Shacabka, tigrinjaksi ቤት ምኽሪ ተወከልቲ ህዝቢ, afariksi Ummattah Awlaytiitih Malah Buxa, engl. House of Peoples' Representatives) on Etiopian kaksikamarisen parlamentin alahuone. Siinä on vuoden 1994 perustuslain mukaan 547 edustajaa, jotka valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi. Edustajainhuone ja ylähuone eli liittoneuvosto valitsevat yhdessä presidentin kuuden vuoden välein.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edustajainhuoneen hallitseva puolue oli pitkään EPRDF. Oppositio oli hajanainen ja boikotoi toistuvasti vaaleja. Vuoden 2005 vaaleissa oppositio julistautui voittajaksi ja syytti EPRDF-puoluetta vaalivilpistä, mitä seurasivat laajat mielenosoitukset ja yhteenotot. Tämän jälkeen EPRDF kiristi entisestään otetta vallasta ja muun muassa sääti lehdistönvapautta rajoittavia lakeja.[1]
Vuoden 2010 vaaleissa puolue sai yhdessä liittolaistensa kanssa kahta lukuunottamatta kaikki paikat edustajainhuoneessa, ja vuoden 2015 vaaleissa se sai 500 paikkaa loppujen mennessä liittolaisille. Seuraavana vuonna maahan julistettiin poikkeustila puhjenneiden etnisten konfliktien takia, jotka olivat vaatineet satoja uhreja. Huhtikuussa 2018 uudeksi pääministeriksi nousi Abiy Ahmed. Hän muun muassa solmi rauhansopimuksen Eritrean kanssa ja poisti kapinallisjärjestöiltä terroristiluokituksia. Kuitenkin Ahmedin kaudella etniset konfliktit ja separatismi ovat kärjistyneet. Syksyllä 2019 EFRPD-puolue hajosi. Kevään 2020 vaaleja lykättiin koronapandemian vuoksi. Kesällä 2021 järjestetyissä vaaleissa Ahmedin uusi Vaurauspuolue sai suuren enemmistön.[1] Osa oppositiopuolueista boikotoi vaaleja. Afrikan unionin vaalitarkkailijat pitivät vaaleja kuitenkin uskottavina. Kaikilla alueilla vaaleja ei voitu turvallisuussyistä järjestää, joten 122 paikkaa jäi täyttämättä.[2]
Vaalitapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edustajainhuoneen jäsenet valitaan enemmistövaalitavalla. Kaksikymmentä paikkaa on varattu tietyille vähemmistöille. Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikäraja on 18 vuotta. Äänestyspakkoa ei ole.[2]
Työskentely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etiopian parlamentissa kaikki lainsäädäntövalta on edustajainhuoneella. Säännöllisiä täysistuntoja järjestetään helmikuusta kesäkuuhun ja lokakuusta joulukuuhun. Pysyviä valiokuntia on 11. Säädetyt lait menevät presidentin vahvistettavaksi. Jos hän ei vahvista niitä 15 vuorokauden kuluessa, ne voidaan saattaa voimaan ilman hänen vahvistustaan.[2]
Etiopian hallituksen on nautittava edustajainhuoneen luottamusta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edustajainhuoneen verkkosivut (amharaksi) (englanniksi)