Eteriani

Eteriani (georg. ეთერიანი, "Eteri[n tarina]") on georgialainen eeppinen kansanromanssi, joka on säilynyt nykyaikaan noin 70 suullisen proosa- ja runokatkelman muodossa. Teos on alun perin laadittu todennäköisesti 900- tai 1000-luvuilla. Teoksesta on versioita myös georgian lähisukukielillä: mingreliksi, laziksi ja svaniksi.

Eteriani on rakkaustarina, joka kertoo Tuhkimon kaltaisesta Eteri-maalaisneidosta ja prinssi Abesalomista. Pari päättää mennä naimisiin vastoin Abesalomin isän eli kuninkaan tahtoa. Abesalomin hovimies Murman rakastuu myös intohimoisesti Eteriin ja myy sielunsa paholaiselle estääkseen avioliiton toteutumisen. Noituuden avulla hän tekee Eterin sairaaksi ja vakuuttaa prinssille, että vain hänellä on parannuskeino sairauteen. Abesalom luovuttaa Eterin hovipalvelijalleen muttei selviydy erosta ja menehtyy, minkä vuoksi Eteri tekee itsemurhan. Pari haudataan yhdessä, mutta Murman hautaa itsensä elävältä heidän kanssaan. Jopa kuoleman jälkeen hänestä tulee este rakastavaisten onnelle: hänen haudallaan kasvaa pensas, joka erottaa Abesalomin ja Eterin haudoilla kasvavat, toisiaan kohti kurottavat ruusun ja orvokin toisistaan.

Puhdas kansanversio eepoksesta julkaistiin Georgian lehdistössä ensimmäisen kerran vuonna 1858. Georgialaisen kansatieteilijän Petre Umikašvilin laatima kattavampi julkaisu ilmestyi vuonna 1875. Romanssi inspiroi kirjailija Važa-Pšavelaa (1861-1915) laatimaan runon Eteri ja säveltäjä Zakaria Paliašvilia (1871-1933) luomaan klassisen oopperan Abesalom ja Eteri.

Lähteet

• ეთერიანი (Eteriani), s. 48. Vol. 4. Tbilisi: Kartuli sabtšota entsiklopedia (Georgian neuvostoensyklopedia), 1979.