Eteläsaarenruskokiivi
| Eteläsaarenruskokiivi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kiivilinnut Apterygiformes |
| Heimo: | Kiivit Apterygidae |
| Suku: | Kiivit Apteryx |
| Laji: | australis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Apteryx australis |
|
 Eteläsaarenruskokiivin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Eteläsaarenruskokiivi (Apteryx australis)[2] on lentokyvytön kiivilintu, joka elää Uudessa-Seelannissa Eteläsaarella ja Stewartinsaarella.
Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsaarenruskokiivi ja pohjoissaarenruskokiivi A. mantelli (Bartlett, 1852)[2] tunnettiin aiemmin samana lajina nimellä ruskokiivi (Apteryx australis), mutta se on sittemmin eroteltu kahdeksi lajiksi.[3] Jäljelle jäänyt Apteryx australis puolestaan on jaettu kahteen alalajiin, jotka olivat Eteläsaaren Apteryx australis australis ja Stewartinsaaren Apteryx australis lawryi. Vuonna 2021 julkaistu geenitutkimus paljasti kuitenkin, että eteläsaarenruskokiivin holotyyppi on peräisin Stewartinsaarelta. Täten nimet Apteryx australis australis ja Apteryx australis lawryi viittaavat samaan populaatioon, ja sekä Eteläsaaren että Stewartinsaaren eteläsaarenruskokiivit kulkevat toistaiseksi samalla tieteellisellä nimellä Apteryx australis. Jos Eteläsaaren populaatioita halutaan käsitellä alalajeina, niille pitää antaa uudet tieteelliset nimet.[4]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsaarenruskokiivi on kiiveistä suurin, 50–65 senttiä pitkä. Koiras painaa puolestatoista kolmeen kiloa, naaras kahdesta neljään kiloa. Sen vartaloa peittävä höyhenpeite on karkea ja suojaa lintua sen liikuskellessa pimeässä pensaikossa. Muinoin maorimetsästäjät käyttivät sen nahkaa vaatteina. Luonnossa etelänruskokiivit elävät noin 20 vuotta, tarhassa 30–40 vuotta.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläsaarenruskokiivi elää Uuden-Seelannin Eteläsaarella ja Stewartinsaarella. Vuonna 2013 populaation kooksi arvioitiin 21 350 yksilöä.[1] Eteläsaarenruskokiivi pysyy tiheissä metsissä, joissa on paljon suojaa ja vähän petoeläimiä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiivit pariutuvat koko elämäkseen. Puolisot kaivavat pesäkuopan maahan yhdessä lopputalvesta tai alkukeväästä. Eteläsaarenruskokiivi munii yhden suuren munan ja 4–6 viikon kuluttua toisen munan. Muna painaa 1/3 naaraan massasta ja se on massaan nähden suurin linnun muna. Haudonta kestää noin 11 viikkoa ja poikaset jättävät pesän 3–10 päivän ikäisinä. Koiras on sukukypsä 18 kuukauden ikäisenä, naaras vasta noin 4-vuotiaana.[5]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravinnokseen kiivit kaivavat maasta pikkueläimiä tai maahan karisseita hedelmiä ja marjoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Apteryx australis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Maailman lintujen suomenkieliset nimet 2018 BirdLife Suomi. Arkistoitu 2.2.2018. Viitattu 2.2.2018.
- ↑ http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=174394
- ↑ Scofield, R. P. et al.: Identification of the type locality of the South Island Brown Kiwi Apteryx australis: A nomenclatural framework for the Southern Tokoeka and an insight into the movements of sealers in the early 19th century. Conservation Genetics, 31.3.2021, 22. vsk, nro 4, s. 645–652. doi:10.1007/s10592-021-01349-y. ISSN 1572-9737. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Animaldiversity