Pohjalaiset
| Pohjalaiset | |
|---|---|
 Historiallinen Pohjanmaan vaakuna. |
|
| Asuinalueet |  Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa |
| Kielet | Etelä-Pohjanmaan murre, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet |
Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista. Pohjalaiset voidaan edelleen jakaa keski- ja pohjoispohjalaisiin sekä eteläpohjalaisiin. Pohjanmaan asukkaita ovat myös Pohjanmaan historiallisessa maakunnassa asuvat suomenruotsalaiset.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanmaan varhaisin asutus sijoittui kivikaudella silloiselle rannikolle, joka nykyisin on jäänyt alueen jokien keskijuoksulle. Myös pronssi- ja varhaisrautakautisesta asutuksesta on Pohjanmaalla runsaasti arkeologista tietoa. Keskisellä rautakaudella (noin 400 – 800 jaa.) Vaasan ympäristössä kukoisti vauras asutus, joka myöhemmin ilmeisesti hävisi tai taantui. Historiallisen ajan alkuaikoina Pohjanmaalla asuivat rinnakkain saamelaiset ja todennäköisesti Satakunnasta lähtöisin olleet suomenkieliset uudisasukkaat. Vuoden 1100 tienoilla karjalaiset levittivät asutuksensa Pohjanmaan pohjoisosassa aina meren rannalle saakka. 1200-luvun tienoilla rannoille ilmaantui ruotsalaista väestöä, joka työnsi itämerensuomalaista asutusta sisämaahan päin. Sittemmin Pohjanmaalle siirtyi myös hämäläistä väkeä ja 1530-luvulta savolaisia kaskenpolttajia kiilana Pohjanlahden rannikkoseudulle saakka.
Jotkut pohjalaisista olivat osan vuotta töissä Pohjanlahden länsipuolella. Pohjalaiset, erityisesti oululaiset, olivat runsaslukuisina mukana Ruotsiin suuntautuneessa muuttoliikkeessä. Talonpoikien harjoittama laivanrakennus alkoi Pohjanmaalla 1700-luvulla. Pohjanmaan avoin rannikko pakotti rakentamaan suuria laivoja, joita myytiin myös Tukholmaan. Kun tapulipakkoselvennä kumottiin vuonna 1766, pohjalaiset olivat valmiita purjehtimaan Itämerelle ja kauemmas.[1]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjalaisille kehittyi 1800-luvulla omalaatuinen kulttuuri, johon olennaisena osana kuuluvat voimakas talonpoikainen itsetunto ja varsinkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla kansanmusiikki ja rakennustaide.
Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjalaismurteet jakautuvat eteläpohjalaiseen murteeseen sekä keski- ja pohjoispohjalaisiin murteisiin. Näiden murrealueiden sisällä on lisäksi vielä omia vivahteita, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sanat ilma, lähdetään, noin pieni ja jotta ovat Kurikassa ilima, lähäretähän, nuon pieni ja jotta, kun taas Kauhavalla ilama, lähärethän, nuan piäni ja Lapualla notta ja niin edelleen pieniä eroavaisuuksia.
Pohjalaisiin liittyvät stereotypiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo pohjalaisista seuraavaa: ”Pohjalaiset ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä.” Pohjalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä[2].
Kuuluisia pohjalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alvar Aalto, arkkitehti, akateemikko
- Esko Aho, poliitikko (keskustan puheenjohtaja, pääministeri)
- Matti Alahuhta, yritysjohtaja
- Santeri Alkio, maalaisliiton perustaja
- Erik Bergman, säveltäjä, akateemikko
- Hannu-Pekka Björkman, näyttelijä
- Anders Chydenius, pappi, taloustieteilijä
- Tuomas Enbuske, toimittaja
- Anne Flinkkilä, toimittaja
- Leif Färding, runoilija
- Mikael Granlund, jääkiekkoilija
- Jukka Haapalainen, tanssija
- Juho Haapoja, ammattinyrkkeilijä
- Kalevi Haapoja, näyttelijä, maanviljelijä
- Pauli Hanhiniemi, muusikko
- Juhani Harri, taidemaalari
- Harri Harju, kirjailija
- Hannu Hautala, luontokuvaaja
- Heidi Hautala, poliitikko (vihreiden kansanedustaja, europarlamentaarikko)
- Eero Heinäluoma, eduskunnan puhemies
- Aaro Hellaakoski, runoilija
- Jukka Hildén, Duudsoni
- Aimo Huhtala, eversti
- Heikki Ikola, ampumahiihtäjä (maailmanmestari, olympiamitalisti)
- Jaakko Ilkka, talonpoika, talonpoikien päällikkö nuijasodassa
- Antti Isotalo, Härmän häjy (”Isoo-Antti”, puukkojunkkari, maanviljelijä)
- Liisa Jaakonsaari, kansanedustaja
- Vesku Jokinen, laulaja
- Anneli Jäätteenmäki, poliitikko (europarlamentaarikko, pääministeri)
- Kari Kairamo, vuorineuvos
- Ile Kallio, muusikko
- Kyösti Kallio, presidentti
- Päiviö Kangas, kirjailija, opettaja, kuoronjohtaja, säveltäjä
- Mari Kiviniemi, poliitikko (kansanedustaja, pääministeri)
- Heikki Klemetti, säveltäjä, kulttuurihistorioitsija
- Paula Koivuniemi, laulaja
- Yrjö Kokko, kirjailija
- Petri Kontiola, jääkiekkoilija
- Martti Korhonen, poliitikko (kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja)
- Tapio Korjus, keihäänheiton olympiavoittaja
- Sixten Korkman, professori
- William Korwenkoski, lauluntekijä, laulaja
- V. A. Koskenniemi, runoilija, akateemikko
- Vihtori Kosola, Lapuanliikkeen johtaja
- Timo Kotipelto, muusikko
- Toivo Kuula, säveltäjä
- Toivo Kärki, muusikko
- Jarno Laasala, Duudsoni
- Susanna Laine, toimittaja, juontaja
- Jussi Lampi, näyttelijä
- Matti Laurila, eversti
- Jarno Leppälä, Duudsoni
- Yrjö Länsipuro, diplomaatti
- Leevi Madetoja, säveltäjä
- Keijo Manni, painin EM-mitalisti
- Arto Melleri, runoilija
- Juha Mieto, kansanedustaja, hiihtäjä
- Eemu Myntti, taidemaalari
- Teemu Mäki, kuvataiteilija
- Kari Mänty, toimittaja
- Eero Nelimarkka, professori, taidemaalari
- Pauli Nevala, keihäänheiton olympiavoittaja
- Janne Niinimaa, jääkiekkoilija
- Esko Nikkari, näyttelijä
- Jorma Ollila, yritysjohtaja
- Jorma Ojaharju, kirjailija
- Juhani Palmu, taiteilija
- Jorma Panula, professori, säveltäjä, kapellimestari
- Hannu-Pekka Parviainen, Duudsoni
- Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä, professori
- Tero Pitkämäki, keihäänheittäjä (maailmanmestari, olympiamitalisti)
- Jukka Poika, muusikko
- Oiva Polari, taiteilija
- Tuula Portin o.s. Polvi, Miss Suomi 1986
- Pekka Puska, lääkäri
- Antti Rannanjärvi, Härmän häjy (puukkojunkkari, maanviljelijä)
- Harri J. Rantala, elokuvaohjaaja
- Eino Rautavaara, oopperalaulaja
- Paula Risikko, peruspalveluministeri
- Reetta Ristimäki, laulaja sopraano
- Ville Ritola, juoksija (moninkertainen olympiavoittaja)
- Johan Ludvig Runeberg, runoilija
- Reijo Ruotsalainen, jääkiekkoilija
- Kauko Röyhkä, muusikko
- Kaija Saarikettu, professori, viulisti
- Heikki Salo, muusikko
- Jouko Salomäki, painija, olympiavoittaja
- Pertti Salovaara, kansanedustaja, toimittaja
- Juha Siltala, professori
- Juha Sipilä, pääministeri
- J. S. Sirén, arkkitehti
- Johan Vilhelm Snellman, filosofi, kirjailija
- K. J. Ståhlberg, presidentti
- Martti Suosalo, näyttelijä
- Pertti Sveholm, näyttelijä
- Veikko Takala, taidemaalari
- Anssi Tikanmäki, muusikko
- Anna-Liisa Tilus, toimittaja, miss Suomi 1984
- Zachris Topelius, kirjailija, runoilija
- Ilmari Turja, kirjailija
- Antti Tuuri, kirjailija
- Lauri Tähkä, muusikko
- Jutta Urpilainen, kansanedustaja, ministeri
- Veikko Vionoja, taidemaalari
- Einari Uusikylä, taidemaalari
- Kari Uusikylä, kasvatustieteen professori
- Eino Uusitalo poliitikko (kansanedustaja, ministeri)
- Hannu Väisänen, kuvataiteilija, kirjailija
- Anita Välkki, oopperalaulaja
- Juha Väätäinen, kestävyysjuoksun Euroopan mestari
- Marko Yli-Hannuksela, painija (maailmanmestari, olympiamitalisti)
- Heikki Ylikangas, historioitsija
- Soile Yli-Mäyry, taiteilija
- Niilo Ylivainio, saarnaaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Engman, Max: Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen, s. 54-55. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34880-2
- ↑ Studio55: Pohjalaiset stereotypiat 04.11.2009. MTV3.