Eteenpäin (Yhdysvallat)
Eteenpäin oli vuosina 1921–1950 ilmestynyt amerikansuomalainen kommunistinen sanomalehti. Sen syntyvaiheet liittyvät Amerikan Suomalaisen Sosialistijärjestön hajoamiseen 1920-luvun alussa. Järjestön itäisen piirin lehti Raivaaja jäi sosialistien käsiin, jolloin itärannikon kommunistit päättivät perustaa itselleen uuden äänenkannattajan.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteenpäin ilmestyi aluksi New Yorkissa, vuodesta 1922 lähtien Massachusettsin Worcesterissa, vuodesta 1931 jälleen New Yorkissa ja sen jälkeen New Yorkin osavaltion Yonkersissa[2]. Sen kustantajana toimi ensin Bothnia Press Inc. -niminen yritys, vuodesta 1922 lähtien Eteenpäin Co-operative Society ja vuodesta 1931 American Finnish Publishers, Inc. Ensimmäisenä päätoimittajana työskenteli Elis Sulkanen, aputoimittajina Onni Saari, Väinö Wessman, Anna Leppänen ja Toivo Rantanen sekä liikkeenhoitajana Walter Nurminen ja hänen apulaisenaan Hugo Paasikivi. Vuosina 1922–1928 liikkeenhoitajana toimi William Marttila.[3] Sulkasen jouduttua eroamaan keväällä 1925 päätoimittajana toimi lyhyen aikaa John Wiita ja hänen jälkeensä Taavi (Tatu) Heino[4][5]. Myöhemmin päätoimittajana työskentelivät Matti Wiitala, Richard Pesola ja Knut Einar Heikkinen. Lehden toimituskuntaan kuuluivat eri aikoina Victor Berg, Aaro Hyrske, William Lahtinen, Aarne Halonen, Leo Mattson, Hjalmar Sankari, Carl Päiviö, Toivo Vuorela, Väinö Pelto, U. Mäki, William Janhonen, Aarre Linnala, Fanny Pesonen, Kalle Rissanen, Onni Kaartinen, Rudy Kaartinen, Helen Kruth, A. N. Koskela ja Helmi Mattson. Liikkeenhoitajina työskentelivät myös Bernhard Wirkkula, Fahle Burman, Aarne Mynttinen, Hugo Paasikivi, K. E. Heikkinen, Oscar Luttio, Toivo Wuorela ja Richard Björkbacka.[6]
Viidesti tai kuudesti viikossa ilmestynyt Eteenpäin oli yleensä kuudesta kahdeksaansivuinen[7][8]. Sen levikki kohosi vuoteen 1930 mennessä lähes 10 000 kappaleeseen. Lehden vaiheita ja sisältöä leimasivat 1930-luvun alkuun saakka amerikansuomalaisten kommunistien sisäiset ristiriidat. Sen jatkuva kiistakumppani oli saman levikkialueen lukijoita tavoitellut Raivaaja.[9][10] Vuonna 1924 lehteä vastaan nostettiin kunnianloukkausjuttu, joka tuli maksamaan sille yhteensä yli 30 000 dollaria[11]. Talvisodan aikana Eteenpäin tuki voimakkaasti Neuvostoliiton tavoitteita Suomessa[8]. Päätoimittaja K. E. Heikkinen pidätettiin toista maailmansotaa seuranneissa kommunistivainoissa marraskuussa 1949 ja vietiin Ellis Islandille maasta karkottamista varten[12].
Lehden kustannusyhtiö julkaisi myös muita suomenkielisiä julkaisuja kuten teoreettista aikakauslehteä Viesti, naistenlehteä Työläisnainen sekä vuosijulkaisuja Punainen Kalenteri, Vappu ja Työmiehen Joulu. Vuonna 1950 Eteenpäin yhdistettiin Wisconsinin Superiorissa julkaistuun Työmies-lehteen. Niiden tilalle perustettiin Superiorissa vuoteen 1998 saakka ilmestynyt Työmies–Eteenpäin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahtinen, William (toim.): 50 vuoden varrelta. Superior, Wisconsin: American Finnish Publishers, Työmies Society, 1953. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mattson, Leo (toim.): Neljäkymmentä vuotta: Kuvauksia ja muistelmia Amerikan suomalaisen työväenliikkeen toimintataipaleelta 1906–1946. New York: Finnish American Mutual Aid Society, IWO, 1946. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia. Fitchburg, Massachusetts: Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto ja Raivaaja Publishing Company, 1951. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Early American Marxism: Finnish Federations marxisthistory.org. Viitattu 29.10.2015.
- ↑ Sulkanen, s. 264–265.
- ↑ Sulkanen, s. 264.
- ↑ Sulkanen, s. 265.
- ↑ 50 vuoden varrelta, s. 128.
- ↑ Neljäkymmentä vuotta, s. 102–103.
- ↑ 50 vuoden varrelta, s. 166
- ↑ a b Juuti, Petri (toim.): Sinistä, punaista, mustaa: Näkökulmia Suomen 1930–40-lukujen poliittiseen historiaan, s. 7–42. Tampere: Tampere University Press, 2005. ISBN 951-44-6336-6. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Neljäkymmentä vuotta, s. 103.
- ↑ 50 vuoden varrelta, s. 125–128, 144–145, 152–153, 166–171.
- ↑ 50 vuoden varrelta, s. 130–131.
- ↑ 50 vuoden varrelta, s. 238.