Estero Bellacon taistelu
| Estero Bellacon taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa kolmoisliiton sotaa | |||||||
.jpg) Taistelu Cándido Lópezin maalauksessa.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
Estero Bellacon taistelu oli yhteenotto Paraguayn, sekä liittoutuneiden Brasilian ja Uruguayn joukkojen välillä kolmoisliiton sodan aikana 2. toukokuuta 1866. Paraguayhin edenneiden liittoutuneiden armeijan etujoukko torjui paraguaylaisten hyökkäyksen asemiinsa lähellä Estero Bellacon suota. Aivan selvää voittajaa taistelulla ei ollut ja molemmat osapuolet kärsivät tuntuvat tappiot.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paraguayta vastaan liittoutuneiden Argentiinan, Brasilian ja Uruguayn joukot olivat ylittäneet Paranájoen Paraguayhin 16. huhtikuuta 1866. Paraguaylaiset eivät juuri yrittäneet estää joen yritystä. Liittoutuneiden ensimmäinen kohde oli paraguaylaisten linnoitus Itapirússa, joka vallattiin 17. huhtikuuta. Paraguayn presidentti Francisco Solano López siirsi samalla armeijansa Paso de Patrian leiristä, jota uhkasi linnoituksen menetyksen jälkeen liittoutuneiden laivaston tykkituli. Kun liittoutuneet alkoivat tulittaa leiriä 20. huhtikuuta, López oli perustanut uudet asemat Estero Bellacon suon taakse. Seuraavan parin viikon ajan molemmat osapuolet kokosivat joukkojaan.[1]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liittotuneiden etujoukot aloittivat lopulta etenemisen kohti paraguaylaisten uutta leiriä Estero Bellacossa. Heidän joukkonsa koostuivat neljästä urugaylaisesta ja kuudesta brasilialaisesta jalkaväen pataljoonasta, kahdesta tykistöpatterista ja brasilialaisesta ratsuväen rykmentistä. Joukkojen komennossa oli uruguaylainen Venancio Flores. Hänen päämääränsä oli sitoa paraguaylaiset samalla, kun liittoutuneet perustivat leiriä paraguaylaisten hylkäämään Paso de la Patriaan. 2. toukokuuta Francisco Solano López lähetti heitä vastaan tykkipatterin tukeman 4 500 jalkamiehen ja 1 000 ratsumiehen paraguaylaisen joukon.[1]
Paraguaylaiset etenivät kolmena osastona ja ne yllätivät liittoutuneet lähes täysin. Liittoutuneet menettivät tykistönsä ja uruguaylaiset joutuivat kiivaisiin taisteluihin pitääkseen asemansa. Flores oli joukkoineen eristykissä useita tunteja, kunnes liittoutuneiden pääjoukot alkoivat saapua Paso de la Patriasta heidän tuekseen. Paraguaylaiset palasivat lähtöasemiinsa päivän päätteeksi.[1]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taistelulla ei ollut selvää voittajaa ja se oli ollut hyvin verinen molemmille osapuolille. 400 uruguaylaista, 311 brasilialaista ja 61 argentiinalaista oli kaatunut. Uruguaylaiset joutuivat jättämään liittoutuneiden etujoukot tappioidensa takia. Ne korvattiin enimmäkseen argentiinalaisilla. Liittoutuneiden joukoissa oli ollut noin 700 paraguaylaisista sotavangeista värvättyä sotilasta, jotka olivat taistelun aikana paenneet takaisin omiensa riveihin. Paraguaylaisten tappiot olivat olleet noin 2 300.[1]
Taistelua Estero Bellacossa seurasi paljon suurempi Tuyutín ensimmäinen taistelu, jossa paraguaylaisten hyökkäys liittoutuneita vastaan torjuttiin Estero Bellacon tapaan.[1]