Espoon nähtävyydet
Tämä on luettelo Espoon nähtävyyksistä.
Arkkitehtuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkoja ja kappeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon tuomiokirkko 1485–90, harmaakivi
- Espoon siunauskappeli 1963, Heikki ja Kaija Sirén
- Espoonlahden kirkko 1980, Timo ja Tuomo Suomalainen
- Kauklahden kappeli 2006, Olli-Pekka Jokela
- Kellonummen kappeli 1993, Timo ja Tuomo Suomalainen
- Leppävaaran kirkko 1979, Olli Kuusi
- Matasaaren kappeli 1993
- Olarin kirkko 1981, Simo ja Käpy Paavilainen
- Otaniemen kappeli 1957, Heikki ja Kaija Siren
- Perkkaan kappeli 1929, Berndt Blom
- Soukan kappeli 1978, Veijo Martikainen
- Suvelan kappeli 2016, Antti Lassila
- Tapiolan kirkko 1965, Aarno Ruusuvuori
- Tapiolan ortodoksinen kirkko 1998, Paul Hesse
Kartanoita ja villoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Albergan kartano
- Bastvikin kartano
- Bensulsin kartano
- Bodomin kartano
- Espoon kartano
- Gerkin kartano
- Gräsan kartano
- Gumbölen kartano
- Hagalundin kartano
- Kilon kartano
- Oittaan kartano
- Pakankylä
- Soukanpohjan kartano
- Träskändan kartano
- Velskolan kartano
Villoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Villa Carlstedt
- Villa Dalby
- Villa Elfvik
- Villa Frosterus
- Villa Koli
- Villa Miniato
- Villa Pentry
- Villa Rulludd
- Villa Zilliacus
- Villa Åkerblom
- Ylänne
Nykyaikaisia asuin- ja toimistorakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Accountor Tower
- Keilaniemen tornit
- Kone Building
- Leppävaaran Torni
- Meritorni
- Mäntytorni
- Niittyhuippu
- Panorama Tower
- Reimantorni
- Reimarintorni
- Tapiolan keskustorni
- Taskumattitalot
Muita rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dipoli (kongressikeskus)
- Erkulla, torppakokonaisuus
- Espoon kulttuurikeskus
- Kungsgårdsskolan
Liikennerakenteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siltoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon kartanon Sågbron silta sekä Qvarnbron silta
- Finnevikinsilta
- Matinkartanonsilta
- Muulon silta
- Läntinen Tarvonsilta
Metroasemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesitorneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoonlahden vesitorni 1993
- Haukilahden vesitorni on myös ravintola ja näkötorni. 1968 Erkko Virkkunen ja Ilmari Hyppänen
- Lakiston vesitorni 1959
- Otaniemen vesitorni 1971, Alvar Aalto
Tuotantolaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Entinen kirjapaino WeeGee-talo
- Lumene
- Orion
- Suomenojan voimalaitos
Kaupunkinäkymiä ja luontokohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoossa on yhden sijaan viisi kaupunkikeskusta: [1]
Espoon suuralueet ovat Pohjois-Espoo, Suur-Espoonlahti, Suur-Kauklahti, Suur-Leppävaara, Suur-Matinkylä, Suur-Tapiola ja Vanha-Espoo.
- Aalto-yliopiston kampusalue Otaniemessä
- Espoon kirkonmäki ja Muuralan pappila
- Finns, historiallinen kansanopistoalue
- Rantaraitti - kevyen liikenteen reitti kattaa lähes koko rantaviivan.
- Tapiola on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä ja yksi Suomen kansallismaisemista[2].
Puistoja ja hautausmaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon keskuspuisto - 880 hehtaarin laajuinen luontoalue
- Marketanpuisto - piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto
- Nuuksion kansallispuisto
- Kirkon hautausmaa ja Kappelin hautausmaa, Espoon tuomiokirkon ja Espoonjoen maisemassa
- Kellonummen hautausmaa
- Pitäjänmäen sankarihautausmaa Mäkkylässä
- Träskändan kartano ja sen puisto muodostavat Museoviraston luokitteleman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Osa siitä on myös luonnosuojelukohde.[3]
Järviä ja saaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon alueeseen kuuluu yhteensä 17,90 km² erilaisia järviä ja lampia. Näistä 73 on vähintään hehtaarin suuruisia. Suurimmat järvet ovat: Bodominjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Pitkäjärvi, Loojärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Saarijärvi, Matalajärvi, Siikajärvi ja Lippajärvi.
Espoon rantaviivan pituus on 58 kilometriä. Sen lisäksi kaupungin alueeseen kuuluu 165 saarta.[4] Näistä 12 on joko osittain tai kokonaan kaupungin omistamia ulkoilusaaria, joista osaan on julkinen veneyhteys. Ulkoilusaarista suurimpia ovat Stora Herrö, Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Rövaren ja Kaparen.
Reittiveneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon reittiveneet pysähtyvät seuraavissa paikoissa:
- Haukilahti: Haukilahden venesatama / Mellstenintie
- Kivenlahti: Kivenlahden venesatama / Marinsatamantie
- Matinkylä: Nokkalan venesatama / Nokkalanniemi
- Otaniemi: Otasatama / Otaranta
- Saaristomuseo Pentala
- Laurinlahti: Ristiniemi
- Suomenoja: Suomenojan venesatama
- Suinonsalmi / Suvisaarentie
- Soukka: Klobbenin venesatama / Soukanlahdentie.[5]
Venesatamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon liikuntapalvelut hallinnoi 10:tä venesatamaa.[6]Ne ovat: Haukilahti, Kivenlahti, Laajalahti, Nokkala, Nuottaniemi, Otsolahti, Sepetlahti, Soukka, Suomenoja ja Svinö.
Julkisia taideteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- EMMA
- Espoon Automuseo
- KAMU
- Gallen-Kallelan Museo, Tarvaspää
- Helinä Rautavaaran museo
- Suomen lelumuseo Hevosenkenkä näyttelykeskus WeeGeessä
- Polyteekkarimuseo
- Saaristomuseo Pentalassa
- Suomen kellomuseo
- Talomuseo Glims
- Villa Rulludd
Teattereita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon kaupunginteatteri
- Tanssiteatteri Glims & Gloms
- Teatteri Hevosenkenkä
- Musta aukko (teatteri)
- Unga Teatern
Muita kulttuuritiloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elokuvateatteri Kino Tapiola
- Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio.
- Hanasaaren kulttuurikeskus
- Karhusaaren taidekeskus, Sinebrychoffin huvila.
- Lasten kulttuurikeskus Aurora
- Sellosali
Muita nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krepost Sveaborg - I maailmansodan aikainen linnoitus, osa Pietari Suuren merilinnoitusta
- Kaisankoti
- Laajalahden luontopolku
- Suomenojan lintukosteikko ja luontopolku
- Natura 2000 -kohteet:
- Bånbergetin aarnialue
- Espoonlahti - Saunalahti
- Laajalahden lintuvesi
- Matalajärvi
- Nuuksio
Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät
Kulttuurikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nuuksion kansallispuisto sekä näyttely- ja tapahtumakeskus Haltia
- Talviurheilukeskus Solvalla-Swinghill
- Vermon ravirata
- Vesipuisto Serena
Ostospaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ainoa
- Entresse
- Iso Omena
- Kauppakeskus Liila
- Merituuli
- Sello (kauppakeskus)
- Espoontori
- Kauppakeskus Suuris
- Kauppakeskus Galleria
- Kauppakeskus Lippulaiva
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- April Jazz
- Espoo Ciné
- Juurijuhla on Espoon kansanmusiikkijuhla
- Kansallinen poninäyttely, vuodesta 1997 alkaen Vermon raviradalla.
- Länsiväyläjuoksu
- Suuri Suomalainen Derby
- Urkuyö ja aaria
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon luontokohteet[vanhentunut linkki]
- Espoon kotikaupunkipolut:
- Lintutornit[vanhentunut linkki]
- Lasten kulttuurikeskus Aurora
- Karhusaaren taidekeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pentala[vanhentunut linkki]
- Saaristoliikenne (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sinebrychoffin huvila
- Natura 2000-kohteet:
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaupunginosat espoo.fi. Arkistoitu 23.4.2020. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Ymparisto > Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ RKY ι Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Tietoa Espoosta Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.5.2020. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Saaristoliikenne Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.5.2020. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Venesatamat espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 22.4.2020.