Espoon nähtävyydet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Espoon tuomiokirkko rakennettiin 1400-luvulla.
Kulttuuritalo sijaitsee Tapiolan keskuksessa.

Tämä on luettelo Espoon nähtävyyksistä.

Arkkitehtuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoja ja kappeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon tuomiokirkko, yleisnäkymä sisältä

Kartanoita ja villoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gumbölen kartano
Träskändan päärakennus

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisia asuin- ja toimistorakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Raaden hammas" Keilaniemessä vuonna 2005.
Ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro kuuluu WeeGee-talon näyttelykokonaisuuteen

Muita rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennerakenteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metroasemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesitorneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukilahden vesitorni venesatamasta katsottuna.

Tuotantolaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkinäkymiä ja luontokohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoossa on yhden sijaan viisi kaupunkikeskusta: [1]

Espoon suuralueet ovat Pohjois-Espoo, Suur-Espoonlahti, Suur-Kauklahti, Suur-Leppävaara, Suur-Matinkylä, Suur-Tapiola ja Vanha-Espoo.

Puistoja ja hautausmaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Träskändan kartano ja sen puisto muodostavat Museoviraston luokitteleman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Osa siitä on myös luonnosuojelukohde.[3]

Järviä ja saaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahtea Kasavuorelta nähtynä.

Espoon alueeseen kuuluu yhteensä 17,90 km² erilaisia järviä ja lampia. Näistä 73 on vähintään hehtaarin suuruisia. Suurimmat järvet ovat: Bodominjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Pitkäjärvi, Loojärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Saarijärvi, Matalajärvi, Siikajärvi ja Lippajärvi.

Espoon rantaviivan pituus on 58 kilometriä. Sen lisäksi kaupungin alueeseen kuuluu 165 saarta.[4] Näistä 12 on joko osittain tai kokonaan kaupungin omistamia ulkoilusaaria, joista osaan on julkinen veneyhteys. Ulkoilusaarista suurimpia ovat Stora Herrö, Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Rövaren ja Kaparen.

Reittiveneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reittivene tulossa Soukan laituriin.

Espoon reittiveneet pysähtyvät seuraavissa paikoissa:

Venesatamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon liikuntapalvelut hallinnoi 10:tä venesatamaa.[6]Ne ovat: Haukilahti, Kivenlahti, Laajalahti, Nokkala, Nuottaniemi, Otsolahti, Sepetlahti, Soukka, Suomenoja ja Svinö.

Julkisia taideteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

EMMA sijaitsee WeeGee-talon toisessa kerroksessa.
Tapiolan keskustorni ja Kulttuurikeskus.

Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teattereita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kulttuuritiloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Natura 2000 -kohteet:
    • Bånbergetin aarnialue
    • Espoonlahti - Saunalahti
    • Laajalahden lintuvesi
    • Matalajärvi
    • Nuuksio

Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät

Kulttuurikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravikuningatar I.P. Vipoliina Vermossa 2010.

Ostospaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaupunginosat espoo.fi. Arkistoitu 23.4.2020. Viitattu 22.4.2020.
  2. Ymparisto > Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. Viitattu 22.4.2020.
  3. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 22.4.2020.
  4. Tietoa Espoosta Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.5.2020. Viitattu 29.5.2020.
  5. Saaristoliikenne Espoon kaupunki. Arkistoitu 13.5.2020. Viitattu 29.5.2020.
  6. Venesatamat espoo.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 22.4.2020.