Espoon keskus
| Espoon keskus | |
|---|---|
| Esbo centrum | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Espoon keskus korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Vanha-Espoo |
| Kaupunginosa nro | 40[1] |
| Pinta-ala | 5,1 km² |
| Väkiluku | 19 356[2] (31.12.2021) |
| Väestötiheys | 3795,3 as./km² |
| Osa-alueet | Kirkkojärvi, Suvela, Tuomarila[3] |
| Postinumero(t) | 02760, 02770 |
| Lähialueet | Kauniainen, Karvasmäki, Kaupunginkallio, Kuurinniitty, Muurala, Sepänkylä |
Espoon keskus (ruots. Esbo centrum) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee likimain keskellä Espoota. Espoon keskuksen asuinalueita ovat Kiltakallio, Kirkkojärvi, Saarniraivio, Suna, Suvela ja Tuomarila.
Espoon keskus on Espoon hallinnollinen keskus. Alueen kaupallinen keskus on Espoontorin ja Entressen kauppakeskuksien muodostama kokonaisuus Espoon aseman vieressä.
Espoon keskus kuuluu Vanhan-Espoon suuralueeseen ja Kanta-Espoon tilastoalueeseen.[4] Espoon keskuksesta puhuttaessa käytetään usein virheellistä termiä ”Espoon keskusta”. Espoo ei ole kehittynyt yhden keskuksen ympärille, vaan se koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, joista yksi on Espoon keskus.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon keskus sai nykyisen nimensä 1970-luvulla. Aiemmin paikalla oli pieni kirkonkylä, joka koostui viidestä suurehkosta tilasta, jotka ovat antaneet nimensä kaupunginosan nykyisille asuinalueille: Doms (Tuomarila), Jofs (Jouppi), Kirsti (Kirsti-alkuiset paikat Suvelassa), Dahl ja Suna. Kylässä on ollut pysyvää asutusta ainakin 700–800 vuotta, luultavasti paljon pidempään. Radanvarren eteläpuolen maita hallitsi vuonna 1919 perustettu Lindholmin saha monine teollisuuslaitoksineen.
Kaupunginosan historiallisesti kenties merkittävin rakennus on Espoon tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Tätä ennen paikalla on sijainnut puinen kirkko. Samassa Espoonjoen kulttuurihistoriallisessa miljöössä sijaitsee myös Lagstadin kotiseututalo. Nykyisin ruotsinkielisen kotiseutuyhdistyksen avoimena pitämä talo oli valmistuessaan vuonna 1873 Espoon ensimmäinen kansakoulu ja toimi sotien aikana muun muassa synnytyslaitoksena, kun Naistenklinikka oli evakossa Espoossa. Espoon ensimmäisen vapaaehtoisen palokunnan Espoon VPK:n[6] paloasema sijaitsi aiemmin Pappilanmäen juurella, johon on sittemmin vuonna 1995 rakennettu seurakuntatalo.[7] VPK:n nykyinen rakennus on Espoonjoen eteläpuolella, Kannusillanmäen juurella.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta lähtien Espoon keskusta on kehitetty voimakkaasti muun muassa rakentamalla uusia asuntoja ja viheralueita sekä parantamalla palveluita. Osana kehittämishanketta Espoon rautatieaseman yli kulkevat jalankulkusillat ovat saaneet uuden ilmeen. Virastokeskuksen aluetta on myös tarkoitus parantaa, mutta suunnittelua jarruttaa muun muassa sisäilmaongelmien takia tyhjillään seisovan vuonna 1971 rakennetun kaupungintalon avoin kohtalo.[8] Kaupunginvaltuustossa tasavertaista kannatusta ovat saaneet sekä kaupungintalon peruskorjaus että purkaminen.
Vuoden 2022 lopussa Espoon keskuksen postinumeroalueen asukkaista 35 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.[9]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon keskuksen kaupallinen keskus sijaitsee juuri Espoon rautatieaseman eteläpuolella, ja se muodostuu vuonna 1988 valmistuneesta Espoontorin kauppakeskuksesta ja vuonna 2008 valmistuneesta Entressen kauppakeskuksesta. Entressen yhteydessä toimii myös kirjasto. Lisäksi Suvelan osa-alueella sijaitsee pieni ostoskeskus. Kannusillan väestönsuojan yhteydessä toimii teatteri- ja elokuvaesityksiin sekä konsertteihin suunniteltu Kannusali.
Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon keskuksessa toimii seitsemän suomenkielistä peruskoulua: Hösmärinpuiston koulu (luokat 1–2), Jalavapuiston koulu (luokat 1–6), Kirkkojärven koulu (luokat 1–9), Kirstin koulu (luokat 1–6), Saarnilaakson koulu (luokat 7–9), Sunan koulu (luokat 1–6) ja Tuomarilan koulu (luokat 1–6). Lisäksi alueella toimii ruotsinkielinen yhtenäiskoulu Lagstads skola. Kirkkokadun varrella Kaivomestarin rakennuksessa sijaitsee Kuninkaantien lukio. Espoon keskuksessa sijaitsee myös ammatillista koulutusta tarjoava Omnia-koulutuskuntayhtymä, jolla on koulurakennuksia Kirkkokadun molemmin puolin.
Entisessä kauppalantalossa eli Villa Breidablickissä toimii musiikkiopisto Avonia.[10]
Terveyspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon keskuksessa toimii Samarian terveysasema, joka sijaitsee junaradan eteläpuolella Espoon keskuksen kauppakeskusten välittömässä läheisyydessä.
Urheilupalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Espoon uimahalli ja liikuntahalli toimivat Kaivomestarin rakennuksessa. Kannusillan väestönsuojan yhteydessä toimii monipuolinen urheiluhalli. Lisäksi Kirkkojärven alueella on urheilupuisto, joka koostuu nurmikentästä, tekonurmikentästä, jalkapallohallista ja skeittipuistosta. Suvelassa on hiekkainen urheilukenttä.
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Espoon asemalla pysähtyvät rantaradan lähijunavuorot E, L, U, X ja Y. Aiemmin Helsingin ja Turun väliset kaukojunat pysähtyivät Espoossa, kunnes 25. lokakuuta 2015 alkaen pysähdyspaikaksi vaihtui Leppävaara.[11]
Linja-autovuoroja on lukuisia - niin seudullisia kuin paikallisiakin. Helsinkiin pääsee useilla linjoilla esimerkiksi Finnoontien, Leppävaaran, Länsiväylän ja Turunväylän kautta. Sisäisiä linjoja on muun muassa Jorviin, Kivenlahteen, Leppävaaraan, Nuuksioon, Soukkaan ja Tapiolaan.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
-
Kirkkojärven kerrostaloja. -
-
Söderskogin peltoa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 23.10.2014. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon keskus Espoon karttapalvelussa Espoon kaupunki. Viitattu 3.2.2015.
- ↑ Aluejakokartat Espoon kaupunki. Viitattu 28.11.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kaupunkikeskukset Espoon kaupunki. Arkistoitu 10.3.2013. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ Espoon VPK espoonvpk.fi. Viitattu 28.11.2012.
- ↑ Espoon kaupunkipolut – Espoon keskus (PDF) (Sivu 7, Kohde 21) Espoon kaupunki. Arkistoitu 3.2.2008. Viitattu 6.10.2008.
- ↑ Ajankohtaisia toimitilahankkeita - Espoon kaupungintalo Espoon kaupunki. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.11.2012.
- ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Tervetuloa oppimaan Musiikkiopisto Avonia. Viitattu 22.10.2020.
- ↑ Muutoksia kaukoliikeneeseen: Liikennemuutokset 25.10.2015 (Tiedote) 2015. VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 28.10.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Espoon keskuksen historia (www.hagerlund.net)
- Espoon keskuksen kaupunkipolut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Espoonkeskus-kehittämissivusta (Internet Archivessa, toimii hitaasti)
- Keski-Espoo -seura
- Espoon tuomiokirkkoseurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lagstadin koulumuseo
| Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
|---|---|
| Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti | |
| Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä | |
| Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
| Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |
