Esko Rissanen
| Esko Rissanen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. kesäkuuta 1951[1] Sodankylä[1] |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1978– |
| Merkittävät roolit | Mielensäpahoittaja |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
Esko Tapani Rissanen (s. 26. kesäkuuta 1951 Sodankylä) on suomalainen näyttelijä. Hän on näytellyt muun muassa Kokkolan kaupunginteatterissa ja Riihimäen Teatterissa[2], minkä ohella hänellä on ollut sivurooleja muutamissa televisiotuotannoissa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esko Rissasen vanhemmat olivat maanviljelijä Jonne Jaakoppi Rissanen ja Vieno Esteri Sorvisto. Hän aloitti näyttelijänä Joensuun kaupunginteatterissa 1978–1979 ja jatkoi 1980-luvulla Rovaniemen ja Kokkolan kaupunginteattereissa. 1990-luvulla Rissanen näytteli Teatteri 2000:ssa.[1] Vuodesta 2006 alkaen hän näytteli useita vuosia Riihimäen Teatterissa. Lisäksi hän on näytellyt 2000-luvulla useaan otteeseen Tampereen Komediateatterissa.[1][2]
Rissasen roolitehtäviä ovat olleet muun muassa Jussi (Pohjalaisia), Edmund (Kuningas Lear) ja herra Higgins (My Fair Lady).[1][3]
Riihimäellä Rissanen näytteli useita rooleja seitsemään kertaan esitetyssä teoksessa Tshehov vs. Kivi. Komediassa Puhtaana käteen hän näytteli Verttiä, näytelmä sai yli 6 000 katsojaa. Rissanen näytteli Riihimäellä niin ikään teoksissa Saranat ja sardiinit, Syntipukki ja Tarpeettomia ihmisiä. Kassamenestykseksi osoittautui komedia Tankki täyteen, jossa Rissanen teki Sulo Vilénin roolin. Esityskertoja oli 56 ja katsojia lähes 11 000. Näytelmässä Lampaansyöjät Rissanen näytteli Sepeä.[2]
Rissasen menestysrooleja Riihimäellä oli Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja. Jorma Kairimon ohjaama produktio lähti myös kiertueelle.[2][4]
Vuonna 2008 Rissanen levytti albumillisen Vladimir Vysotskin lauluja yhdessä Heidi Vaarnan kanssa.[5]
Rissanen on näytellyt joitakin sivuosia televisiosarjoissa (Elämän suola, Tie Eedeniin, Suomi vuonna 2030).[6]
Rissanen on toiminut myös baarimestarina ja sähköpiirtäjä-maastosuunnittelijana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
- Seppälä, Riitta; Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
- Ilona / Tekijähaku / Rissanen, Esko ILONA-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 27.2.2023.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 373–374
- ↑ a b c d ILONA-tietokanta
- ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 374
- ↑ Rissanen pahoittaa mielensä perunasta ja naapureista Keski-Suomen Media. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Ystävän laulu -konsertti Tampere-talossa osastot.suomivenajaseura.fi. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Esko Rissanen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jämsän Seutu: Jämsään rakkauden perässä muuttanut näyttelijä-ohjaaja Esko Rissanen: "Olin 15-vuotias, ja tytöt roikkuivat jo lahkeessa lavan edessä. Sen jälkeen paluuta ei ollut"
- Yle.fi: Eläkkeelle jäänyt näyttelijä Esko Rissanen sai Thalia-maljan Riihimäellä
|
