Esko Lumikero
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Esko Allan Antero Lumikero (20. maaliskuuta 1926 Kemi – 22. syyskuuta 1994 Berliini[1]) oli suomalainen toimittaja, Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtaja ja kirjailija.
Lumikeron vanhemmat olivat oikeudenkäyntiasiamies Iivari Lumikero ja Ester Karinkanta. Hän pääsi ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta 1946.lähde?
Lumikero oli toimittajana Pohjolan Työ, Pohjanmaan Kansa ja Ilkka -lehdissä sekä päätoimittajana 1959–1965 ilmestyneessä Tornionlaakso-paikallislehdessä. Myöhemmin hän oli Yleisradion uutistoimittajana ja asettui 1960-luvun lopulla asumaan Länsi-Berliiniin. Sieltä käsin hän toimi Yleisradion ja Helsingin Sanomien avustajana.[1]
Esko Lumikeron poika on toimittaja Kari Lumikero (s. 1949).[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viime tiedot: tilapäisjulkaisu yleislakon johdosta: maaliskuun 2 p:nä 1956, toim. ja julk. Esko Lumikero. E. Lumikero, Vaasa 1956
- Juudean maaherra: radiokuunnelma. Yleisradio 1957
- Kauneuskuningatar: 3-osainen farssikomedia. 1958
- Meidän missi: radiokuunnelma. Yleisradio 1959
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esko Lumikero SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Esko Lumikero Kirjasampo.fi
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuolleita Esko Lumikero (digitilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 7.11.2019.
- ↑ Kirjekyyhkystä kirjeenvaihtajaksi – Kari Lumikero 60 vuotta, Kylänraitti – pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti 2/2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
