Esko Salminen (historiantutkija)
Esko Aulis Salminen (6. marraskuuta 1937 Jaala – 18. joulukuuta 2013 Espoo[1]) oli suomalainen professori ja lehdistöhistorian tutkija.
Salminen työskenteli 1962–1979 toimittajana, Ilta-Sanomien ulkomaantoimituksen esimiehenä, Reutersin kirjeenvaihtajana ja Uuden Suomen toimittajana.[1] ja väitteli tohtoriksi 1976 Turun yliopistossa. Väitöskirja käsitteli jatkosodan aikaista suomalaisten joukkojen valistustoimintaa ja mielialojen ohjausta.
Salminen oli Helsingin yliopiston lehdistöhistoriaprojektin tutkijana 1979–1981 ja toimi yliopiston lehdistöhistorian dosenttina 1981–2002. Hän toimi Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina 1982–1998 ja professorina 1998–2000.
Eläkkeelle jäätyään Salminen julkaisi muutamia keskustelua herättäneitä kirjoja. Eniten huomiota herätti vuonna 2007 julkaistu Päättymätön sota 1918: sisällissota julkisessa sanassa 1917–2007, jossa Salminen väitti, että Suomen sisällissotaa on 1940-luvulta lähtien käsitelty kirjallisuudessa ja tutkimuksessa yksipuolisesti punaisia ymmärtäen. Salminen otti esimerkiksi erityisesti kirjallisuudesta Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian ja oli sitä mieltä, että Linnan vaikutus näkyi nykyisinkin muun muassa Kjell Westön romaanissa Missä kuljimme kerran, Leena Landerin romaanissa Käsky ja Antti Tuurin romaanissa Suuri asejuna Pietarista. Historiantutkijoista Salmisen arvostelun kohteena olivat erityisesti Heikki Ylikangas, Marko Tikka ja Aapo Roselius.
Salminen käsitteli kirjoissaan myös taistolaisten väitettyä vaikutusvaltaa suomalaisessa mediassa (Viestinnällä vallankumoukseen: "demokraattisen toimittajakoulutuksen" aika 1960-luvulta 1980-luvulle, 2004 Tieto-Finlandia-ehdokas[1]) sekä Suomen Venäjän-suhteita Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen (Suomettumisen uusin aalto. Suomen haastavat naapurisuhteet 1990–2010).
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotasavotta: korsuelämää 1939-1944; toim. Aarre Nyman, Esko Salminen, Urpo Vento; valokuvat Unio Hiitonen. Otava 1974
- Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944: Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus jatkosodan aikana, väitöskirja. Otava 1976 (Otavan tiedonjulkistamispalkinto 1975)
- Aselevosta kaappaushankkeeseen: sensuuri ja itsesensuuri Suomen lehdistössä 1944-1948. Otava 1979
- Sanomalehdistö Suomessa; toim. Esko Salminen. Viestintätutkimuksen seuran julkaisusarja n:o 4. Weilin + Göös, Espoo 1981
- Porkkalan palautuksesta noottikriisiin: lehdistökeskustelu Suomen idänpolitiikasta 1955-1962; piirrokset Kari Suomalainen. Otava 1982
- Korvala 1843-1988; teksti ja kuvat Esko Salminen. E. Salminen, Espoo 1987
- Kuvien sota 1939-1945: propagandalehtiset talvi- ja jatkosodassa; kirj. Esko Salminen, pääosa kuvista Kauko Suvanteen kokoelmasta. Otava 1989
- Suomen kuva suuressa lännessä: New Yorkin uutiset 1906-1992. Otava 1992
- Kulttuuriyhteistyö ja lähialueet; julkaisija Opetusministeriö; toimittaneet Leelia Veijalainen, Esko Salminen. Julkaistu Kaukametsä 1994-konferenssin yhteydessä. Painatuskeskus, Helsinki 1994
- Kynän mestareita: sanomalehtijournalismi 1700-luvulta 2000-luvulle. Sanomalehtien liitto, Helsinki 1995
- Vaikeneva valtiomahti? Neuvostoliitto/Venäjä Suomen lehdistössä 1968-1991. Edita, Helsinki 1996 (ilmestyi englanniksi nimellä The silenced media: the propaganda war between Russia and the west in Northern Europe. St. Martin's Press, New York 1999)
- Oivaltava toimittaja: toimitustyön uudet mallit ja vaatimukset. Ajatus, Helsinki 1998
- Suomi-kuva Venäjän ja EU:n lehdistössä 1990-2000. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 788. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2000
- Jaalan historia: vesikansan vaiheet muinaisista ajoista 2000-luvulle; tekijät Esko Salminen, Risto Hamari, Timo Miettinen; osa kartoista ja taulukoista Kimmo Markkanen. Jaalan kunta, Jaala 2004
- Viestinnällä vallankumoukseen: "demokraattisen toimittajakoulutuksen" aika 1960-luvulta 1980-luvulle. Edita, Helsinki 2004 (Tieto-Finlandia-ehdokas)
- Mediavallan aika: politiikka tiedotusvälineissä Mauno Koivistosta Tarja Haloseen. Edita, Helsinki 2006
- Päättymätön sota 1918: sisällissota julkisessa sanassa 1917-2007. Edita, Helsinki 2007
- Suomettumisen uusin aalto: Suomen haastavat naapurisuhteet 1990–2010. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-492-469-6.
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otavan tiedonjulkistamispalkinto 1975
- P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinnon kahdesti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Professori Esko Salminen on kuollut is.fi. 18.12.2013. Viitattu 5.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Professori Juha Siltalan kirja-avostelu Salmisen teoksesta Päättymätön sota 1918. Tieteessä tapahtuu 1/2008.
| ||||||||||||||||||
