Eskeldın piiri
| Eskeldın piiri Ескелді ауданы |
|
|---|---|
 Qoran laakso Džungarian Alataun kansallispuistossa. |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Jetısun alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Qarabūlaq |
| Pinta-ala | 4 000 km² |
| Väkiluku (2026) | 50 122 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Eskeldın piiri (kaz. Ескелді ауданы, Eskeldı audany) on hallintopiiri Jetısun alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qarabūlaqin kylä. Piirin pinta-ala on 4 000 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 50 122 asukasta vuonna 2026[2].
Eskeldın piiri rajoittuu etelässä Kerbūlaqin piiriin, lännessä Köksun ja Qaratalin piireihin sekä Taldyqorğanin kaupunkiin, pohjoisessa Aqsun piiriin ja idässä Kiinaan. Sen keskellä sijaitsee Tekelın kaupunki.[1] Piirin länsiosa on tasankoa, jossa kohoaa matalia vuoria ja kukkuloita kuten Dauylbai (922 metriä) ja Qyzyljar (932 metriä). Keski- ja itäosassa on Köksun painanne, joka jakaa lumen ja jäätiköiden peittämät Džungarian Alataun vuoret kahteen osaan. Korkein kohta on 4 016 metriä merenpinnan yläpuolella. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, hopea, lyijy, sinkki, marmori ja kalkkikivi.[3]
Seudun ilmasto on mantereinen. Talvet ovat kylmiä ja kesät varsinkin lännessä kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –8:sta –11:een ja heinäkuussa 18–23 astetta. Vuotuinen sademäärä on tasangolla 250–350 ja vuorilla 800–1 000 millimetriä. Jokia ovat Köksu sekä Qaratal ja sen sivujoet Qaraoi, Şejı ja Şymbūlaq. Pieniä järviä ovat Üşköl ja Jasylköl. Tasangon kasvillisuus on ominaista aavikko- ja arovyöhykkeille. Vuorilla kasvaa hedelmäpuita ja marjapensaita sekä koivuja, kuusia ja mäntyjä. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis, karhu, mäyrä, lumileopardi, siperianvuohi, argaali ja isokauris. Piirissä sijaitsee osa Džungarian Alataun kansallispuistosta.[3]
Vuonna 1928 perustetun hallintoyksikön nimenä oli neuvostoaikana Taldyqorğanin piiri[4]. Siihen kuuluvat Aqyn Saran, Aldabergenovin, Baqtyrbai Jolbarysūlyn, Jalğyzağaşin, Kökjazyqin, Qainarlyn, Qarabūlaqin, Qaratalin, Qoñyrin, Syrymbetin ja Töleñgıtin kyläpiirikunnat[5]. Vuoden 2026 arvion mukaan asukkaista 80,0 prosenttia on kazakkeja, 15,9 prosenttia venäläisiä, 1,5 prosenttia tataareja ja 1,3 prosenttia saksalaisia[6].
Piirin läpi kulkee Almatyn ja Öskemenin välinen maantie sekä Turkestanin–Siperian rautatieltä Taldıqorğaniin ja Tekelıin johtava sivurata[3]. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan, öljykasvien, sokerijuurikkaan, perunan ja vihanneksien viljelyyn sekä karjanhoitoon (nautoja, lampaita, vuohia, hevosia ja siipikarjaa)[7]. Lisäksi on vesivoimalaitoksia sekä elintarvike- ja rakennustarviketeollisuutta[8]. Qarabūlaqin sokeritehdas on lopettanut toimintansa[9].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Ustanovleny novyje granitsy Almatinskoi, Karagandinskoi oblasti, granitsy oblasti Ūlytau i Jetısu Utšot.kz. 29.9.2022. Viitattu 10.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 10.5.2026.
- 1 2 3 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 196. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 501. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 10.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 10.5.2026.
- ↑ Itogi sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija Jeskledinskogo raiona 2024 goda Akimat Jeskeldinskogo raiona. Viitattu 10.5.2026.
- ↑ Plan razvitija Jeskeldinskogo raiona na 2026–2030 Akimat Jeskeldinskogo raiona. Viitattu 10.5.2026.
- ↑ V Almatinskoi oblasti žiteli sela pytajutsja spasti saharnyi zavod 365info.kz. Viitattu 10.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]