Lähi-idän PPNA-kausi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Esikeraaminen neoliittinen A)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Jerikon torni rakennettiin PPNA-kauden lopuilla.

Lähi-idän PPNA-kausi 10500–9200 cal. eaa. oli aikaa,[1] jolloin maanviljely otti ensi askeleitaan Lähi-idässä. Asutuskeskukset olivat suurempia kuin Natuf-kaudella. Kaudella kerättiin tehostetusti villiviljaa tai viljeltiin viimeistään kauden loppuun mennessä. Viljely ei kuitenkaan ollut ainoa elinkeino. Mutatiilitalot olivat yleensä pyöreitä, mutta nelikulmaisia alkoi ilmaantua PPNA-kaudella. Saviastioita ei tunnettu. Anatoliasta tuotiin obsidiaania kivityökalujen raaka-aineeksi.[2] Ajalta on peräisin muun muassa Jerikon linnoitettu esihistoriallinen kylä

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys PPNA tulee englannin kielen sanoista Pre Pottery Neolithic A, "esikeraaminen neoliittinen A". Neoliittinen tarkoittaa nuorempaa kivikautta, jolloin viljeltiin maata. Joskus kaudesta on käytetty nimitystä Lähi-idän protoneoliittinen kausi[3]. Esikeraamisia neoliittisia löytöpaikkoja on Lähi-idässä harvemmassa kuin natufilaisia tai seuraavan PPNB:n paikkoja[4]. Protoneoliittinen eli PPNA-kausi oli noin 9500–8500 eaa. On mahdollista, että maanviljely syntyi kauden lopulla vuosien 9000–8500 eaa. välillä. Jotkin kauden keskuksista olivat jopa kolmen hehtaarin kokoisia.[5]

Rakentaminen ja tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään PPNA-kauden talon pohjakaava.

Talot olivat yleensä pohjakaavaltaan ympyröitä. Esimerkiksi Jerikossa lähteen lähellä oli 5-metrisiä pyöreitä taloja, jotka olivat puoliksi maan alla ja joihin vei lyhyet portaat niin kuin aiempiin Natufin taloihinkin. Talot oli tehty mutatiilistä, joiden toinen puoli oli pyöreämpi[4]. Neliömäiset ilmestyivät tällä ajalla Tell Mureybatissa. Noin 9200 kalenterivuotta eaa. rakennettiin joissain paikoissa pyöreänurkkaisia neliömäisiä taloja.[6] Talot olivat puoliksi maanalaisia.

Mutatiili, alussa kakun muotoinen planokonveksitiili keksittiin. Kalkkikivilaastia käytettiin lattioissa ja seinissä.[2] Esihistoriallisen Jerikon ensimmäinen muuri, kylät tyypillisesti 650 m² – 1 ha, mutta Jerikossa 3–4 ha.selvennä

Kivikirveitä ja sirppejä valmistettiin yhä enemmän.[2] Kiillotetut kivikirveet ilmestyivät, mutta nuolenkärkiä ja sirpinteriä valmistettiin piikivistä.

Jeriko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeriko rakennettiin esikeraamisella neoliittisella ajalla noin 25 kertaa. Jeriko kattoi 3–4 ha alan, ja siellä asui 300–4000, ehkä noin 1500 ihmistä. Paikka oli linnoitettu jykevällä kivimuurilla ja tornilla. Muurissa oli 10000 tonnia kiveä.[7] Jerikossa joko viljeltiin maata tai kerättiin villiä viljaa, ja metsästettiin, ei pidetty kotieläimiä[8].

Viljely ja kotieläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPNA-kauden löytöpaikkoja.

Kaudella viljeltiin pääosin villejä viljalajeja.[9][10][11][12] Villien kasvien viljely alkoi viimeistään 9500–9000 cal eaa., jääkauden jälkeen, jolloin villiohra ja einkorn yleistyivät Lähi-idässä[13]. Ensimmäinen merkki villeistä viljalajeista luonnollisen asuinalueen ympäristöstä on löydetty Pohjois-Syyriasta ajalta 9000 eaa.[14].

Varhaista viljelyn kehitystä on tutkittu mm Jerf el-Ahmarissa, josta on löydetty merkkejä villiohran jyvämäärän ja ohranhyvän kasvusta noin 9500–8500 cal. eaa.[15][16]. Qaramelista on löydetty keskimäärin 20 % domestikoitua einkornia, loput villiä[17].

Ehkä jo ennen kauden alkua, ehkä aivan kauden lopussa noin 9000 cal. eaa. kesytettiin lammas ja vuohi Anatolian vuorilta Zagrokseen ulottuvalla alueella.[18]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haudoissa kallo poistettiin yleisesti ruumiista, mikä saattaa kertoa kuolleiden palvonnasta.[2] Kuolleiden kallo irrotettiin ja päällystettiin savella. Ihmiset haudattiin talojen lattioiden alle.[19]

Noin 9000–8500 eaa. ilmestyivät laajalle saviset naisveistokset, "äitijumalattaret", joissa oli yleensä korostuneet seksuaaliset ja hedelmällisyyspiirteet. Nämä liittyivät karjan päiden esiintymiseen arkkitehtuurissa Jerf el Ahmarissa ja Mureybatissa Syyriassa noin 9000–8500 eaa.[20]

Geenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoista luista mitattujen geenien mukaan PPNA-kansoilla oli ainakin isälinjan haploryhmän tyypit E-Z830, H2 ja G2,[21] ehkä myös J, T, LT, I2 ja R1.[22][23]

Osakulttuureja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden alalajeja olivat:

  1. Sultanin kulttuuri; Sultanien, Sultanian, jota on löydetty seuraavista paikoista: Jeriko, Giglal, Netiv Hagdud, Iraq ed-Dubb, El-Khiam, Hatoula ja Nahal Oren[2]
  2. Mureybat: Helwan-nuolenkärjet, Mureybet IIIA, IIIB, Sheyk Hasan, Jerf el-Ahmar
  3. Aswadien: Tell Aswad IA
  4. "Ylä-Mesopotamia": Çayönü, Göbekli Tepe.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Åhs, Vesa: Pyhyys on katsojan silmässä? Uskontotieteellinen näkökulma esikeraamiseen kulttuuriin kohdistuvaan arkeologiseen semioosiin. Uskonnontutkija, 2012, 1. vsk, nro 1-2. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  2. a b c d e Pre Pottery Neolithic A near-east.historians.co.uk. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 24.8.2009. (englanniksi)
  3. Michael Roaf: Cultural Atlas of Mesopotamia and Ancient Near East, An Equinox Book, Oxford 1990. ISBN 0-8160-2218-6, sivu 30, Alaluku The Proto-Neolithic period
  4. a b Mesoatlas, s. 30lähde tarkemmin?
  5. Bellwood, Peter: First Farmers, s. 54. 2005.
  6. http://www.canew.org/images/umarchitmed.gif (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Mesoatlas, s. 21
  8. Mesoatlas, s. 33
  9. Orange g.willcox.pagesperso-orange.fr. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 26.7.2015.
  10. REVIEW Contrasting Patterns in Crop Domestication and Domestication Rates: Recent Archaeobotanical Insights from the Old Worl DORIAN Q FULLER Annals of Botany 100 : 903–924, 2007 doi:10.1093/aob/mcm048, www.aob.oxfordjournals.org Published electronically 10 May 2007
  11. [discovery.ucl.ac.uk/1406004/1/Wright_JAA_2014_Final.pdf Domestication and inequality? Households, corporate groups and food processing tools at Neolithic Çatalhöyük] Katherine I. (Karen) Wright,/Journal of Anthropological Archaeology 33 (2014) 1–33 s. 1
  12. https://www.researchgate.net/publication/311446688_Regional_diversity_on_the_timing_for_the_initial_appearance_of_cereal_cultivation_and_domestication_in_southwest_Asia Regional diversity on the timing for the initial appearance of cereal cultivation and domestication in southwest Asia n Proceedings of the National Academy of Sciences 113(49):201612797 · December 2016 with 497 Reads  DOI: 10.1073/pnas.1612797113
  13. ate Pleistocene and early Holocene climate and the beginnings of cultivation in northern Syria George Willcox Ramon Buxo and Linda Herveux, DOI: 10.1177/0959683608098961 2009; 19; 151 The Holocene The Holocene
  14. Past Worlds, s. 80
  15. The Origins and Spread of Domestic Plants in Southwest Asia and Europe,Sue Colledge, James Conolly Left Coast Press, 10.8.200 , s. 30
  16. Early Holocene cultivation before domestication in northern Syria George Willcox Sandra Fornite Linda Herveu, Accepted: 14 February 2007, Veget Hist Archaeobot DOI 10.1007/s00334-007-0121-y
  17. Cultivation as slow evolutionary entanglement: comparative data on rate and sequence of domestication (Arkistoitu – Internet Archive) Dorian Q. Fuller Eleni Asouti Michael D. Purugganan, Veget Hist Archaeobot (2012) 21:131–145 DOI 10.1007/s00334-011-0329-8
  18. Domestication and early agriculture in the Mediterranean Basin: Origins, diffusion, and impact Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America PNAS, Proceedings of the National Academy of Sciences vol. 105 no. 3, Melinda A. Zeder, 11597–11604, doi: 10.1073/pnas.0801317105, Received March 20 2008
  19. Mesoatlas, s. 32
  20. Forst Farmers, pater Bellwood, 2005, sivu 55
  21. New DNA Papers - General Discussion Thread [Archive - Anthrogenica] anthrogenica.com. Viitattu 18.3.2018. (englanniksi)
  22. https://www.judyandconradproductions.net/clark/works/Clark_Y-DNA_Timeline_-_Revised.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Our Clark Ancestry and Y-DNA Timeline for Haplogroup R by George J. Clark, updated 15 Dec. 2016
  23. Neolitic Middle East www.danel.info. Arkistoitu 18.3.2018. Viitattu 18.3.2018.