Escambray
| Escambray | |
|---|---|
| Guamuahaya | |
 |
|
| Maantiede | |
 |
|
| Sijainti |  Kuuba |
| Korkein kohta | |
| Nimi | Pico San Juan |
| Korkeus meren- pinnan tasosta |
1 140 m |
Escambray tai harvemmin Guamuahaya[1] on vuoristo Kuuban keskiosassa. Vuoristolla on pinta-alaa 3 400 km² ja sen korkein kohta Pico San Juan on 1 140 metrin korkeudella merenpinnasta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Escambray kulkee Kuuban saaren keskiosan eteläosassa Trinidadin kaupungin pohjoispuolella ja Cienfuegosin kaupungin koillispuolella. Pinta-alaa vuoristolla on noin 3 400 km².[2] Vuoriston korkein huippu Pico San Juan on 1 140 metriä merenpinnasta.[1]
Vuoristossa sijaitsee Topes de Collantesin kansallispuisto.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1958 alusta vuoristo oli Directorio Revolucionario Estudiantil opiskelijaliikkeen sotilaallisen siipi Directorio Revolucionario 13 de Marzo-järjestön tukialuetta. José Antonio Echeverrían johdolla järjestö oli epäonnistuen yrittänyt vallata Kuuban presidentinpalatsin 13. maaliskuuta 1957 ja Escambrayssa sen joukkoja johtivat Faure Chomón ja Eloy Gutiérrez Menoyo. Joulukuussa 1958 Che Guevaran etenevät joukot pyysivät järjestöä liittymään heidän hyökkäykseensä Santa Claraan. Chomón liittyi Guevaraan, mutta Menoyo kieltäytyi. Menoyon ryhmittymästä muodostui vallankumouksellisia vastustanut kapinajoukko. Se sai tukea vuoden 1959 maareformia vastustaneilta maanviljelijöiltä ja kommunismia vastustaneilta katolisilta. Niin sanottu Lucha contra Bandidos eli "taistelu bandiitteja vastaan" Escambrayssa kesti lopulta lokakuuhun 1966, jolloin viimeiset seudun vastavallankumoukselliset voitettiin.[2]
Väestö ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuubassa Escambraylla on ollut maine takapajuisena, köyhänä ja konservatiivisena alueena. Paikalliset ovat olleet pienviljelijöitä ja he ovat kasvattaneet etenkin kahvia, sokeriruokoa, tupakkaa ja karjaa.[2] Topes de Collantesiin on suuntautunut ekoturismia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Joseph L. Scarpaci ja Armando H. Portela: Cuban landscapes : heritage, memory, and place, s. 27, 29, 128. The Guilford Press, 2009. ISBN 978-1-60623-323-8 (englanniksi)
- 1 2 3 Antoni Kapcia: Historical dictionary of Cuba, s. xlv, 559-560. Rowman & Littlefield, 2022. ISBN 9781442264557 (englanniksi)