Esa Pakarinen junior
| Esa Pakarinen junior | |
|---|---|
 Esa Pakarinen junior (oikealla) Ylioppiasteatterin Kaunis Veera -näytelmässä vuonna 1969. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. joulukuuta 1947 Varkaus |
| Kuollut | 12. helmikuuta 2026 (78 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Vanhemmat | Esa Pakarinen (isä) Elli Aho (äiti) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Esa Pakarinen junior (12. joulukuuta 1947 Varkaus – 12. helmikuuta 2026 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän näytteli useissa kotimaisissa elokuvissa ja vaikutti erityisesti suomalaisen nukketeatterin kehitykseen sekä näyttelijänä että ohjaajana.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esa Pakarinen juniorin isä oli Pekka Puupää -rooleistaan tunnettu näyttelijä Esa Pakarinen. Valmistuttuaan Teatterikoulusta Pakarinen työskenteli ensin Joensuun kaupunginteatterissa, jonka johtajana oli tuolloin Jouko Turkka. Sen jälkeen hän siirtyi KOM-teatteriin ja myöhemmin Kotkan ja Helsingin kaupunginteattereihin. Draamateatterikauden jälkeen Pakarinen suuntautui nukketeatteriin. Hän oli vakituinen vierailija nukketeatteri Vihreässä Omenassa, jonka mukana hän kierteli myös ulkomailla. Vuonna 1989 Pakarinen muutti takaisin Varkauteen, jossa hän esitti itse soolonukketeatteria mutta teki nukketeatteria myös vierailuohjauksina muun muassa Jyväskylän Huoneteatterille. Sittemmin hän palasi Helsinkiin, jossa vieraili muun muassa Unga Teaternissa. Pakarinen opiskeli myös vyöhyketerapeutiksi.[1]
Pakarinen oli myös tekemässä useita lastenohjelmia kuten Hapsiaista. Hän oli Ristijärven Nuori Teatteri -teatterikoulutustapahtuman ohjaajana lähes joka vuosi.
Pakariselle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[3]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niilon oppivuodet (1971)
- Kukkaisvalta (1972)
- Villahousupakko (1977)
- Ottakaa varas kiinni! (1977)
- Jäniksen vuosi (1977)
- Runoilija ja muusa (1978)
- Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit (1979)
- Miesten koulu (1980)
- Pedon merkki (1981)
- Kiljusen herrasväki (1981)
- Jon (1983)
- Hapsiainen (1987–1992)
- Petos (1988)
- Histamiini ja merenneidon aarre (1989)
- Pieni pala Jumalaa (1999)
- Kotikatu (2000)
- Antero Varovainen ja onnenkivi (2023)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Riku Laakkonen: Kohtaaminen Esa Pakarinen Jr:n kanssa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Aho, Antti: Esa Pakarinen junior on kuollut – Pakarinen oli suomalaisen nukketeatterin merkittäviä tekijöitä 13.2.2026. Warkauden Lehti. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 30.6.2014.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
