Esa Itkonen
Esa Matti Itkonen (s. 3. tammikuuta 1944) on Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori emeritus.[1] Itkonen on julkaissut lukuisia monografioita merkittävillä kansainvälisillä kustantajilla (mm. John Benjamins) ja on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1993.[2]
Esa Itkonen kuuluu Itkosten tiedesukuun, josta on tullut monia merkittäviä suomen ja sen sukukielten tutkijoita. Hänen isänsä Erkki Itkonen oli fennougristiikan tutkija ja akateemikko[3], setänsä T. I. Itkonen saamen kielten ja kulttuurien tutkija ja serkkunsa Terho Itkonen suomen kielen tutkija.
Esa Itkonen erikoistui 1970-luvun alussa yleiseen kielitieteeseen ja erityisesti kielitieteen filosofisiin perusteisiin. Väitöskirjassaan Linguistics and Metascience (1974) Itkonen osoitti 1900-luvun kenties vaikutusvaltaisimman kielitieteen tutkijan Noam Chomskyn lauseopillisten teorioiden taustalla piilevät tietoteoreettiset ongelmat. Itkonen kritisoi erityisesti käsitystä universaalikieliopista, jonka mukaan kaikkien kielten kielioppi heijastaa yhteistä biologispohjaista kielikykyä. Chomskyn fysikaalisia käsityksiä vastaan Itkonen esitti, että kielitiede on humanistinen tiede ja kielen kehitystä ohjaava voima lähinnä analogia.[4]
Myöhemmin Itkonen on tutkinut erityisesti kielitypologiaa ja kielen universaaleja, sekä kielitieteen historiaa. Hän on kritisoinut sekä generatiivista kielitiedettä, että myös mm. diskurssianalyysia ja erityisesti postmoderniin filosofiaan pohjaavia kielikäsityksiä, jotka ovat tavallisia kulttuurintutkimuksessa. Hän on toisaalta korostanut luonnollisten kielten eroja, toisaalta kritisoinut käsitystä, jonka mukaan kieli ohjaa kaikkea kognitiota.
Itkonen puolustaa humanistista kielentutkimusta ja vastustaa darvinistista kielitiedettä.[5] Hän on arvostellut mm. typologi Martin Haspelmathin kielitieteen rinnastusta biologiaan[6] sekä kyseenalaistanut Adele Goldbergin, Michael Tomasellon ja George Lakoffin työn omaperäisyyden.[7]
Itkonen on osallistunut aktiivisesti kielitieteellisiin keskusteluihin myös julkisilla foorumeilla. Hän on mm. kritisoinut voimakkaasti Fred Karlssonin ja Auli Hakulisen esittämiä tulkintoja Suomen kielitieteen historiasta sekä arvostellut Kalevi Wiikin ja Kaisa Häkkisen esittämiä tulkintoja historiallis-vertailevan kielitieteen teoreettisista kysymyksistä.[8].
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Linguistics and Metascience. Studia philosophica Turkuensia 2. Turku 1974. (Väitöskirja.)
- Grammatical theory and metascience: A critical investigation into the theoretical and methodological foundations of “non-autonomous” linguistics. Amsterdam. Benjamins. 1978.
- Causality in linguistic theory: A critical investigation into the philosophical and methodological foundations of “non-autonomous” linguistics. London. Indiana University Press. 1983.
- Universal history of linguistics: India, China, Arabia, Europe. Amsterdam. Benjamins. 1991.
- Kirjoituksia kielitieteestä, historiasta ja politiikasta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 706. Helsinki. 1998.
- Kielitieteen kääntöpuoli: Kirjoituksia vuosilta 1963–1999. Yleisen kielitieteen julkaisuja 2. Turku 1999.
- Maailman kielten erilaisuus ja samuus. Helsinki. Gaudeamus. 1997 (2. painos 2001).
- What is language? A study in the philosophy of linguistics. Yleisen kielitieteen julkaisuja 8. Turku. 2003.
- Analogy as structure and process: Approaches in linguistics, cognitive psychology and philosophy of science. Amsterdam: J. Benjamins. 2005
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Esa Itkonen (born Jan 3, 1944 ) Turun yliopisto. Viitattu 6.10.2012.
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Kuka kukin on 1982. Helsinki: Otava, 1982.
- ↑ ”Esa Itkonen: Lauseen käsite universaalikieliopissa”, XXI kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994, s. 97–105. Acta Universitatis Ouluensis. Series B. Humaniora 0355-3205; 19. Oulu: Oulun yliopisto. ISBN 951-42-4040-5. (suomeksi)
- ↑ "On Coseriu’s legacy" (2011). Energeia (III): 1-29. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Itkonen, Esa (1999). "Functionalism yes, biologism no". Zeitschrift für Sprachwissenschaft 18 (2): 219–221. doi:.
- ↑ Itkonen, Esa (2011). "Konstruktiokielioppi ja analogia". Virittäjä (4): 81–117.
- ↑ Itkonen, Esa: Inkvisitio vai vapaamuurarikilta? Kanava 7/2003. 2003. Viitattu 22.7.2013.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Honkasalo, Aleksi – Koskensilta, Risto: Emergentismiä ja kirpeitä kohtaamisia: Urho Määtän haastattelu. Paatos – filosofinen kulttuurilehti, 11.11.2010, nro 3/2010. Sivu Web Archivessa (HTML). Viitattu 6.10.2012.
| ||||||||||||||
