Ernst Alexander Homén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ernst Alexander Homén.

Ernst Alexander Homén (14. syyskuuta 1851 Pieksämäki12. joulukuuta 1926 Helsinki) oli Suomen neurologian perustaja. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1869 ja kouluttautui sitten patologiksi, mutta kiinnostui jo varhaisvaiheessa neuropatologiasta. Homénia pidetään myös kansainvälisesti merkittävänä neuropatologian uranuurtajana. Hän opiskeli ja työskenteli Pariisissa ranskalaisen, merkittävän neurologin Jean-Martin Charcot´n johdolla vuosina 18821883 ja 1886.

Homén nimitettiin 1886 Helsingin yliopiston patologisen anatomian professoriksi. Hän muutti patologian laitoksen yhteydessä olleen vuodeosaston erityisesti neurologisille potilaille tarkoitetuksi tutkimus- ja hoitoyksiköksi. Neurologisia potilaita oli aikaisemmin hoidettu myös sisätautien ja psykiatrian poliklinikoilla. Homénin aikana ns. Uudella Klinikalla sijainneesta "Neuropatologisesta potilasosastosta" tuli Suomessa alan tärkein koulutuspaikka.

Homén piti tiiviisti yllä yhteyksiään ulkomaisiin neurologeihin osallistumalla alansa kokouksiin. Hän sai vuonna 1900 kunnian pitää opettajansa Jean-Martin Charcot´n muistopuheen kansainvälisessä lääkärikokouksessa, Pariisin Societé de Neurologie-seurassa.Hän perusti tieteellisen julkaisusarjan "Arbeiten aus dem Pathologischen Institut der Universität Helsinki",mikä oli pitkään Pohjoismaiden ainoa julkaisusarja lajityypissään. Oslon yliopisto nimitti hänet kunniatohtorikseen vuonna 1911. Homén jäi eläkkeelle vuonna 1917.

Opettajana ja luennoitsijana Homén oli pidetty ja innostava. Hänellä oli usein tapana ennen luentojen alkua ilmoittaa opiskelijoilleen,että hänet pitää keskeyttää jos innostuu rönsyilemään aiheestaan liikaa. Hän oli erittäin haluttu opinnäytetöiden ohjaajaksi. Hän ohjasi myös Christian Sibeliusta tämän tehdessä tohtorin väitöskirjaa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ignatius, J. (2004): Homén, Ernst Alexander (1851–1926) patologisen anatomian professori, bakteriologian ja neurobiologian uranuurtaja, valtioneuvos. Suomen kansallisbiografia 4.
  • Haltia, M. (1992): E.A. Homén ja hepatolentikulaarisen degeneraation keksiminen. Suomen lääketieteen historian seuran vuosikirja.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]