Erkki Pohjanheimo (lentäjä)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistolaatta Tampereen Koivistonkylässä

Erkki Olavi Pohjanheimo (ent. Vuori, 2. joulukuuta[1] 1917[2] Turku7. maaliskuuta 1943) oli suomalainen pommituslentäjä, lennonopettaja ja koelentäjä.

Lentolaivueet ja komentopaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanheimo valmistui kadettikoulusta 6. maaliskuuta 1939. Sen jälkeen hänen joukko-osastojaan olivat 1939 Lentorykmentti 4 (Lento R4) ja Lentolaivue 44 (LLv 44). Talvisodassa Pohjanheimon laivue toimi Luonetjärvellä ja Joroisissa. Välirauhan aikana hänen komentopaikkoinaan olivat Luonetjärven varuskunta ja Kemin lentokenttä[3]. Syksyllä 1940 Pohjanheimo aloitti ohjaajaopettajakurssin Kauhavan lentosotakoulussa[4], missä hän toimi lennonopettajana vuonna 1941.[5]

Dornierien haku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanheimo oli yksi niistä kolmesta upseerista, jotka lensivät sotamarsalkka Herman Göringin lahjoittamat kolme ensimmäistä Dornier Do 17 -pommikonetta Saksasta Suomeen, Malmin kentälle 5. tammikuuta 1942. Lentoa edelsi joulukuussa 1941 alkanut koulutus Varsovassa. Tampereella suoritettujen huoltojen jälkeen koneet siirrettiin Joensuun Lintuniemeen, josta tuli sotaa käyvän Lentolaivue 46:n tukikohta. Erkki Pohjanheimo kuului tuohon laivueeseen suuren osan vuotta 1942.[6]

Koelentäjäksi Tampereen lentovarikolle Pohjanheimo komennettiin 1.12.1942.[7]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanheimo kuoli ollessaan koelentäjänä Tampereen lentovarikolla. Onnettomuuskone oli VL Pyry PY-37. Pohjanheimo ohjasi konetta, ja siinä oli matkustajana kuuluisiin urheilijaveljeksiin lukeutuva kapteeni Akilles Järvinen. Aki Järvinen oli omalla vastuulla mukana vapaaehtoisena matkustajana, koska Pyryä testattiin kahdella henkilöllä. Aki Järvinen ei ollut lentäjä vaan siviilissä panssaritorjuntajoukkueen johtajan tehtävistä. Onnettomuuden aikaan hän toimi tilausten tarkkailijana Härmälän lentovarikolla. [8] Pyry syöksyi maahan Tampereen Koivistonkylässä Lempäälään johtavan tien lähistöllä. Sekä Pohjanheimo että Järvinen saivat surmansa.[9][10][11]

Muistolaatta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyryn putoamispaikalle pystytettiin syyskuussa 1964 muistolaatta[2], joka sittemmin rakennetun marketin ja moottoritien vuoksi siirrettiin metsikköön läheiselle mäelle[12][13]. Muistolaatan hankkivat Tampereen reserviupseeri- ja reservialiupseerikerhojen ilmailujaostot, Ilmavoimien varikko ja Valmetin lentokonetehdas[2].

Pohjanheimo haudattiin Multian sankarihautaan.[14]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanheimon aviopuoliso oli Raili Pohjanheimo (o.s. Valkola, myöh. Kuuranne). Heidän poikansa on tv-tuottaja ja ohjaaja Erkki Pohjanheimo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Multian veteraanikirjatoimikunta: Sotataipaleemme - Multian veteraanikirja, s 308-310, 349, Multian veteraanikirjatoimikunta 2003, ISBN 952-91-6435-1
  2. a b c Tampereen muistolaatat
  3. Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 44 / Suomen ilmavoimien laivueet 2, Koala 2003, ISBN 952-5186-42
  4. Tuomas Hoppu, toimittaja:: Kansa taisteli - Sodan monet todellisuudet. Helsinki: WSOY, 2012, s. 123, ISBN 978-951-0-39266-9.
  5. http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-ErkkiPakarinen.html
  6. Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 46 / Suomen ilmavoimien laivueet 3, s. 96, 98-99, 164, 247, Koala 2005
  7. Erkki Rekola-Hans Porras: Koelentäjien koulutus 1921-1988, Valtion lentokonetehdas ja Ilmavoimien varikko 1986
  8. Antero Raevuori: Järviset - legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, "Kohtalokas lento", s. 249-257. Kustannusosakeyhtiö Revontuli 2009, ISBN 978-952-5767-18-6
  9. Essi Maria Lammi ja Jarmo Lehtinen: Koivistontien varrelta. Koivistonkylän kaupunginhistoria, s. 54-55, Tampereen kaupunki 2000
  10. Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939-1944, s. 153, luku 227, Apali Oy 2001, ISBN 952-5026-21-3
  11. Kansa taisteli –erikoislehti Ilta-Sanomat 28.6.2012: ”Viimeinen lento” s. 12-13.
  12. http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/pohjanheimo.html
  13. Essi Maria Lammi ja Jarmo Lehtinen: Koivistontien varrelta. Koivistonkylän kaupunginhistoria, s. 54-55, Tampereen kaupunki 2000
  14. Multian veteraanikirjatoimikunta: Sotataipaleemme - Multian veteraanikirja, s 308-310, 349, Multian veteraanikirjatoimikunta 2003, ISBN 952-91-6435-1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erkki Pakarinen: Pakkolasku Pyryllä ja jatkokoulutusta
  • Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 44 / Suomen ilmavoimien laivueet 2, s. 28, 32, 44, 350, Koala 2003
  • Multian veteraanikirjatoimikunta: Sotataipaleemme - Multian veteraanikirja, s 308-310, 349, Multian veteraanikirjatoimikunta 2003, ISBN 952-91-6435-1.
  • Antero Raevuori: Järviset - Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, s. 250-251, 255-257, Kustannusosakeyhtiö Revontuli 2009, ISBN 978-952-5767-18-6.
  • Antti O. Arponen - Markku Kasila - Vesa-Matti Peltola: He antoivat kaikkensa - Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat, s. 345-349, Auditorium kustannusosakeyhtiö 2014, ISBN 978-952-7043-03-5
  • Tuomas Hoppu, toimittaja: Kansa taisteli - Sodan monet todellisuudet, s. 122-126, WSOY 2012, ISBN 978-951-0-39266-9
  • Susanna Nyrhilä, toimittaja: Elämä ilman isää - Sotaorpojen kertomuksia, s. 27-29, Lapuan kaatuneitten omaiset 2015, ISBN 978-952-93-6227-1
  • Sirpa Lehtomäki, toimittaja: Lehtomäki - sukutila Multian Sahrajärvellä, s. 106 ja 467-470, ISBN 978-952-93-6474-9
  • Seppo Uolamo: Härmälä - Tampereen lentokenttä, s. 93-94, Apali Oy 2004, ISBN 952-5026-41-8
  • Keskinen - Stenman - Niska: Suomalaiset hävittäjät - Suomen ilmavoimien historia 14, s.37 (Pyry-koneitten historia - VL PY 37), AR-kustannus 1990, ISBN 951-95821-0-X