Erkki Itkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Itkonen syksyllä 1981.

Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.[1] Hän on 1900-luvun merkittävin fennougristi.[2]

Erkki Itkosen vanhemmat olivat teologian kunniatohtori, kirkkoherra Lauri Arvid Itkonen ja Amanda Sofia Karjalainne. Hänen veljiään olivat saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkija Toivo Immanuel Itkonen, varatuomari, saamelaiskulttuurin tutkija ja Enontekiön nimismies Lauri Ilmari Itkonen sekä kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija Tuomo Itkonen.[3]

Itkonen aloitti tieteellisen uransa saamelaiskielten tutkijana ja väitteli suomalais-ugrilaisen kielitieteen tohtoriksi itäsaamen vokalismia käsitelleellä työllä vuonna 1939. Vuosina 1986–1991 ilmestyi hänen työnsä tuloksena neliosainen inarinsaamen sanakirja Inarilappisches Wörterbuch,[2] minkä ansiosta tämä ainoastaan Suomen alueella puhuttu vähemmistökieli kohosi sanastoltaan parhaiten dokumentoitujen pienten vähemmistökielten joukkoon.

Itkonen toimi Helsingin yliopiston fennougristiikan professorina 1950–1963.[1] Vuodet 1964–1983 hän oli Suomen Akatemian jäsen.[2] Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan oli äännehistoria, jossa hän saavutti myös kestävimmät tuloksensa. Nykyinen käsitys suomalais-ugrilaisten kielten välisistä äännesuhteista perustuu pääosin Itkosen sekä hänen oppilaidensa Pekka Sammallahden ja Juha Janhusen tutkimuksiin. Hänen pysyvä ansionsa on myös saamelaiskielten ja itämerensuomalaisten kielten välisten suhteiden yksityiskohtainen selvittäminen.

Itkonen oli Suomen kielen etymologisen sanakirjan päätoimittaja ja aloitti seuraavan sukupolven etymologisen sanakirjan, Suomen sanojen alkuperän toimittamisen. Sen lisäksi hän oli Sápmelaš-lehden toimittaja 1934–1950[2] ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran esimies 1969–1978. Hän sai uransa aikana merkittäviä kunnianosoituksia; hänelle myönnettiin muun muassa Upsalan ja Turun yliopiston kunniatohtorin arvo.

Myös useat muut Itkosten suvun jäsenet ovat olleet merkittäviä lingvistejä, huomattavimpina Erkki Itkosen poika Esa Itkonen ja veljenpoika Terho Itkonen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 158–159. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X.
  2. a b c d Erkki Itkosen muistokirjoitus, Anaras, Siida, viitattu 8.5.2013
  3. Marja Itkonen-Kaila : Lauri Itkonen - Kirkkoherra kielitieteilijä, tiedemies ja raamatuntutkija kirkkoherrana Vihdin vaikeina vuosina

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulonen, Ulla-Maija: Itkonen, Erkki (1913–1992). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.