Erkki Klemola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Klemola vuonna 1967.

Erkki Olavi Klemola (13. kesäkuuta 1910 Helsinki14. maaliskuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen ylilääkäri ja professori. Klemola oli Suomen merkittävimpiä infektiotautien asiantuntijoita.[1][2]

Klemola valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1942. Hän oli vuodesta 1946 Helsingin yliopistossa sisätautiopin dosenttina ja hän toimi Auroran sairaalan sisätautiosastojen ylilääkärinä 1954–1975. Klemola sai professorin arvonimen 1960 ja hänelle myönnettiin Matti Äyräpään palkinto 1976. [2]

Klemola oli kansanedustaja Teemu Keskisarjan isoisä.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Über den Lungenbau der Frühgeburt und des ausgetragenen Kindes, vor allem mit Rücksicht auf die Entwicklung der elastischen Fasern und der Kapillaren : vorläufige Mitteilung. Helsingfors 1937
  • Untersuchungen über das Belastungselektrokardiogramm bei Myokardschädigungen nach akuten Infektionskrankheiten, väitöskirja. Helsinki 1942
  • Olli Aro : Elän hengityslaitteessa: Reportaasi eräältä rintamalta. Johdantosanat kirjoittanut Erkki Klemola. Otava 1964, 2.–3. painos 1964

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen lääketieteellinen bibliografia 1901–1955 – Finnish medical bibliography 1901–1955 ; toim. Hilkka Kauppi ; toimituskunta Martti J. Mustakallio, Niilo Hallman, Erkki Klemola. Societas medicorum Fennica Duodecim, Vammala 1960

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erkki Klemola, Helsingin Sanomat Muistot 14.3.2006
  2. a b Uppslagsverket Finland : Erkki Klemola
  3. Pystynen, Venla: Salatut elämät. HS Kuukausiliite, 9/2023, nro 618, s. 20. Artikkelin verkkoversio.