Erkki Hartikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Hartikainen
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuuta 1942
Iisalmen maalaiskunta
Kuollut11. heinäkuuta 2021 (79 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti matematiikan opettaja, tilastosuunnittelija
Siviilisääty naimisissa
Lapset 1
Aiheesta muualla
Kotisivu

Erkki Juhani Hartikainen (24. kesäkuuta 1942 Iisalmen maalaiskunta – 11. heinäkuuta 2021 Helsinki)[1] oli Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1985. Hartikainen toimi Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteerinä vuosina 1975–1986[2] sekä puheenjohtajana 1999–2005.[3]

Hartikaisen tavoitteena oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine uskonnottomille.[4] Hartikainen teki vuonna 1978 kantelun Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian ja siveysopin peruskoulun opetussuunnitelmasta Suomessa.[5] Kantelu ratkesi 1981 ja Suomeen tuli elämänkatsomustieto kouluihin oppiaineeksi.[6]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartikainen toimi Vapaa-ajattelijain liitossa 40 vuoden ajan. Hän oli Vapaa ajattelija -lehden vastaava päätoimittaja useita jaksoja vuodesta 1969. Vuosina 1982–1983 hän oli virkavapaalla ja toimi liiton päätoimisena pääsihteerinä tavoitteenaan saada Suomeen elämänkatsomustiedon opetus.[7]

Pakanakilta ry oli opiskelijoiden Helsingissä vuonna 1968 perustama yhdistys, joka toimi kootakseen uskonnottomia opiskelijoita yhteen. Radikaali ja aktiivinen yhdistys toimi vuoteen 1972 saakka. Hartikainen aikoi perustaa ylioppilaiden ateistiyhdistyksen, mutta liittyikin vapaa-ajattelijoihin ja hänet kutsuttiin Pakanakillan puheenjohtajaksi.[4][8][9] 1970-luvulla yhdistyksen toiminta hiipui ja se päätettiin lakkauttaa.[8][10][9][11]

Hartikainen osallistui ateistisen liikkeen toimintaan kotimaisen toiminnan lisäksi ulkomaisen ateistisen kirjallisuuden keräämisen, ulkomaanvierailujen ja kirjeenvaihtoverkoston kautta.[12] Hartikainen oli yhdessä Amerikan Ateistien johtajien kanssa maailman kolmannen ateistien kongressin pääjärjestäjänä. Kongressi pidettiin Helsingissä vuonna 1983.[13]

Hartikainen teki 1970-luvulla opetusministeriön rahoittaman tutkimuksen uskonnonvapaudesta Suomessa, johon kuului Suomen Gallupin tekemä kyselytutkimus ”Asennoituminen uskonnonvapauteen”. Vuosikymmenen lopulla hän laati tulosten perusteella vapaa-ajattelijoille opintoaineiston Tieteellinen maailmankatsomus[14]. Hartikaisen luonnoksen pohjalta hyväksyttiin liiton ensimmäinen kulttuuripoliittinen ohjelma vuonna 1978.[15]

1970-luvun lopulla Hartikainen toimi peruskoulun matematiikan lehtorina, ja hän teki valituksen siitä kuinka hänet pakotetaan uskonnottomana ja Vapaa-ajattelijain liiton sihteerinä jatkuvasti virkansa vuoksi osallistumaan hartaustilaisuuksiin. Valitettuaan kaikille mahdollisille valtion elimille hän teki eräiden muiden kanssa kantelun YK:n ihmisoikeuksien komitealle.[16]

1980-luvulla Hartikainen toimitti uskonnottomien käyttöön elämänkatsomustiedon (silloisen uskontojen historian ja etiikan) oppiaineiston. WSOY ryhtyi vapaa-ajattelijain lukion elämänkatsomustiedon oppikirjojen kustantajaksi ja antoi kirjoittamista varten apurahan, mutta julkaisu peruutettiin.[17] Hartikaisen toimittama elämänkatsomustiedon aineisto on ollut saatavilla internetissä. Aineiston esittelyssä todetaan, että se on suunniteltu uskonnottomien tarpeita varten ja että myös uskonnottomalle nuorelle on annettava eväät puolustaa omia käsityksiään.[18]

Suomen ateistiyhdistys teki oman ehdotuksen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi.[19] Hartikainen arvosteli elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmia muun muassa käsitteellisestä epäselvyydestä. Sana todellisuuskäsitys olisi hänen mukaansa ollut parempi kuin sana maailmankatsomus.[20] Käsitteessä 'maailmankuva' sana 'maailma' viittasi Hartikaisen mukaan maakeskisyyteen ja 'kuva' näköaistikeskeisyyteen.[21] Hartikaisen mielestä oikea todellisuuskäsitys vastaa todellisuutta eli on oikea karkeistus todellisuudesta. 'Karkeistus' on fyysikko Kari Enqvistin tunnetuksi tekemä käsite, joka viittaa siihen, että ihminen käsittää todellisuuden usein vain likimääräisesti. Tämä korvaisi filosofi Ilkka Niiniluodon käyttämän käsitteen 'totuudenkaltaisuus'.[22] Materialismin suomennos on Hartikaisella 'aineellinen todellisuuskäsitys'.[23] Sanan 'tiede' vastine oli Hartikaisen mukaan 'todellisuustutkimus' ja 'tieteellisen menetelmän' sijaan voitaisiin puhua 'kokemukseen perustuvasta menetelmästä'.[24] Humanismin ongelmana oli Hartikaisen mielestä ihmisen palvonta. Humanismin sijaan Hartikainen puhui mieluummin posthumanismista, joka pyrkii arvioimaan uudelleen ihmisen asemaa luonnossa.[25]

Hartikainen oli loogista empirismiä edustaneen filosofi Pertti Lindforsin ystävä ja tukija. He suhtautuivat arvostelevasti akateemisen filosofian suuntauksiin ja puolustivat loogisen empirismin nykyaikaista muotoilua johdonmukaisena kokemustietona.[26][27][28]

Suomen ateistiyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Hartikainen perusti 1985 Suomen ateistiyhdistyksen ja oli myös sen puheenjohtaja siitä lähtien.[29] Sääntöjensä mukaan yhdistys toimii ateistien aatteellisena, etu- ja oikeusturvajärjestönä. Yhdistys on kansainvälisen ateistijärjestön Atheist Alliance Internationalin jäsen.[30]

Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tavoitteena on Suomen molempien valtiokirkkojen erottaminen val­tiosta ja niiden julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen se­kä tieteellisen maailman­katsomuksen levittäminen. Sääntöjen mukaan yhdistyksen pyrkimyksenä on valvoa ateistien ihmis- ja kansalaisoi­keuksien loukkaamattomuutta, ajaa sellaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka tur­vaavat uskonnottomuu­den ja ateismin vapau­den sekä niiden kannattajien tasa-arvoisen kohtelun muihin kansalaisiin nähden. Säännöissä tavoitteena on myös edistää sekä ylläpitää uskonnottoman ja ateisti­sen kulttuurin kasvua ja kehitystä sekä harjoit­taa tieteellistä ateismitutkimusta.[30]

Suomen ateistiyhdistys ilmoittaa vastustavansa Ruotsin mallin mukaista uskonnonopetusta. Ruotsin mallin mukainen uskonnonopetus on yhdistyksen mukaan käytännössä evankelis-luterilaista uskonnonopetusta joka on naamioitu. Yhdistyksen mielestä kaikki uskonnonopetus on poistettava valtion ylläpitämistä ja tukemista oppilaitoksista.[31][32] Hartikaisen mukaan Suomen ateistiyhdistys perustettiin varajärjestöksi siltä varalta, että muut järjestöt luopuvat ateistien ihmisoikeuksien puolustamisesta.[33] Hänen mukaansa yhdistys ei pyri hankkimaan uusia jäseniä, koska jäljet muissa järjestöissä pelottavat.[34]

Hartikainen piti sanoja 'vapaa-ajattelija', 'humanisti' ja 'bright' sekaannuksia aiheuttavina peiteniminä. Ateismia ei voinut Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä, vaan siitä olisi puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.[35] Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana oli hänestä ”imagofasismia”, ryhmän imagon nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.[36] Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.[35]

Hartikaisen oli sitä mieltä, että humanistiliike on vallannut vapaa-ajattelijaliikkeen eikä entistä Vapaa-ajattelijain liittoa enää ole, koska hänen mukaansa liitossa oli vaihdettu säännöt, johto ja jäsenet.[37] Enää ei oikeastaan ”vastusteta yhtään mitään, koska imago kärsii ja oikeastaan ei edes kannateta mitään, koska imago kärsii.” Hartikaisen mielestä humanismissa on niputettu yhteen poliittisia asioita, joilla ei ole tekemistä toistensa kanssa. Hartikainen polemisoi, että uudet vapaa-ajattelijatoimijat ovat kokemattomia ja tietämättömiä siitä, kuinka ateismia voitaisiin edistää.[38] Hartikainen näki olevan vaara, että testamenttivaroista syntynyttä vapaa-ajattelijoiden varallisuutta ei enää käytettäisi ateismin tai ateistien ihmisoikeuksien edistämiseen. Hartikaisen näkemyksen mukaan Norjan humanistijärjestö hävitti maasta elämänkatsomustiedon opetuksen ja Suomen humanistiliitto on lähinnä vapaamielistä luterilaisuutta edustava ja ateismia vastustava järjestö.[28]. Hartikaisen mielestä fundamentalistisen uskonnollisuuden ja ateistien väliin sijoittuva humanistiliike on ollut kaikkialla kunnollisen ateistiliikkeen syntymisen este.[39]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartikainen valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1967 pääaineinaan matematiikka, teoreettinen filosofia ja tietojenkäsittelytiede. Hartikainen toimi matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana kouluissa sekä 1989–2005 tietotekniikan opettajana Vantaan aikuisopistossa. Vuosina 1994–1998 hän oli tilastosuunnittelijana Vantaan kaupungin Tilastossa ja tutkimuksessa.[7] Erkki Hartikainen oli naimisissa ja hänellä oli yksi tytär.[40] Hartikainen oli Suomen sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1973.[28]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ateisti kertoo lapselleen jumalista. Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liikkeen lähteitä mukaellen toimittanut Erkki Hartikainen. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1978.
  • Shibles, Warren: Etiikkaa lapsille ja nuorille. (Ethics, 1978.) Suomeksi toimittanut Erkki Hartikainen. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1979. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Shibles, Warren: Emootiot: Lisää etiikkaa lapsille ja nuorille. (Emotion, 1978.) Suomeksi toimittanut Erkki Hartikainen. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1979. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Baggini, Julian: Ateismi: Lyhyt johdanto. (Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija, 2005. ISBN 951-98702-1-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.8.2021, s. B 10
  2. ↑ Sundström, Kimmo: Luetteloita (1.7.2007) Päivitetty 25.9.2011. Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 24.2.2012.
  3. ↑ Hartikainen, Erkki: Erkki Hartikainen Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 19.2.2009.
  4. ↑ a b Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  5. ↑ Erkki Hartikainen v. Finland, Communication No. 40/1978, U.N. Doc. CCPR/C/OP/1 at 74 (1984) University of Minnesota Human Rights Library. Viitattu 24.2.2009. (englanniksi)
  6. ↑ Elo, Pekka & Linnankivi, Pekka: Et-opetuksen historiasta: Oikeuden ja kohtuuden tiellä 2.8.2006. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 19.2.2009.
  7. ↑ a b Filosofian maisteri Erkki Hartikainen esitelmöi aiheena Ateismi (Jäsentiedote 6/2003) Helsinki: Luonnonfilosofian seura. Arkistoitu 17.11.2004. Viitattu 19.2.2009.
  8. ↑ a b Hartikainen, Erkki: Juhani Pösö in memoriam Jumalaton. 13.2.2010. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 3.7.2010. Viitattu 13.2.2010.
  9. ↑ a b Sundström, Kimmo: Salon seudun vapaa-ajattelijat purettiin 4.2.2003. Helsinki: Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 13.2.2010.
  10. ↑ Hartikainen, Erkki: Kommentti erottamisuutiseen Jumalaton. 14.12.2006. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 6.5.2007. Viitattu 9.6.2010.
  11. ↑ Hartikainen, Erkki: Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus pois lukiosta! Jumalaton. 27.4.2007. Helsinki: Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 16.5.2007. Viitattu 13.2.2010.
  12. ↑ Hartikainen, Erkki: Tieteellinen maailmankatsomus. (kansiteksti). Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Hartikainen, Erkki: Mr. Erkki Hartikainen Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 19.2.2009. (englanniksi)
  14. ↑ Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia, s. 129, viite. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.
  15. ↑ Hartikainen, Erkki: Mitä tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuripoliittiselle ohjelmalle? Jumalaton. 4.7.2010. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.7.2010.
  16. ↑ Vapaa-ajattelijain liitto ry: Timo I. Vasama, puheenjohtaja, Erkki Hartikainen, sihteeri: Asia: Lausuntopyyntö Kirkko ja valtio- komitean mietinnöstä etkirja.pp.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.7.2010.
  17. ↑ Hartikainen, Erkki: Pääkirjoitus (PDF) Vapaa ajattelija. 2–3/2002. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto. Viitattu 19.2.2009.
    Hartikainen, Erkki: Arviointi artikkelista G. H. von Wright: ”Tieteen filosofian kaksi perinnettä” Jumalaton kulttuurilehti. Huhtikuu 2006. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 6.5.2007. Viitattu 19.2.2009.
  18. ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Lukion elämänkatsomustieto dlc.fi. Arkistoitu 15.9.2019. Viitattu 19.2.2007.
  19. ↑ Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon (elämänkäsitystiedon) opetussuunnitelmaksi Viimeisin päivitys 22.2.2009. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 13.7.2010.
  20. ↑ Hartikainen, Erkki: Tieteellinen maailmankatsomus Jumalaton. 23.7.2008. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.2.2009.
  21. ↑ Hartikainen, Erkki: Totuus Vapaa ajattelija. 6/2003. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 19.2.2009.
  22. ↑ Hartikainen, Erkki: Tietoisuuden vapaus ja todellisuuskäsitys Vapaa ajattelija. 3/2005. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 19.2.2009.
    Hartikainen, Erkki: Panu Raatikainen loogista empirismiä vastaan: Hegeliläinen emergenssi vai Kari Enqvistin karkeistus? (verkkoteksti) Jumalaton kulttuurilehti. 23.7.2008. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 19.2.2009.
  23. ↑ Hartikainen, Erkki: Aineellinen todellisuuskäsitys Vapaa ajattelija. 2–3/2003. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 19.2.2009.
  24. ↑ Hartikainen, Erkki (päätoim.): Sana ”tiede” Todellisuus ja todellisuuskäsitys: Lukion elämänkatsomustieto 2. Sivua on viimeksi muutettu 29.1.2009. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 19.2.2009.
  25. ↑ Hartikainen, Erkki: Hoministi ei ole uusi sana. (mielipidekirjoitus) Helsingin Sanomat, 7.1.2005.
  26. ↑ Lindfors, Pertti: Eurooppalaiset seikkailuni. Käsikirjoituksesta toimittanut Veli-Pekka Leppänen. Katso henkilöhakemisto. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3643-7.
  27. ↑ Hartikainen, Erkki & Lindfors, Pertti: Wienin piiri vastusti metafysiikkaa Vapaa ajattelija. 1/2003. Viitattu 2.6.2011.
  28. ↑ a b c Hartikainen, Erkki: Sami Pihlstöm, kirkon uusi sotaratsu ja Urpo Harvan seuraaja? Jumalaton. 13.4.2006. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.6.2011.
  29. ↑ Yhdistysnetti – Hae yhdistysten perustietoja Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 24.2.2009.
  30. ↑ a b Suomen Ateistiyhdistys ry Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 19.2.2009.
  31. ↑ Hartikainen, Erkki (puheenjohtaja) & Sundström, Kimmo (sihteeri): Opetusministeriölle: Vastaus lausuntopyyntöön uskonnonvapauskomitean mietinnöstä 6.4.2001. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 6.5.2007. Viitattu 19.2.2009.
  32. ↑ Alastalo, Simo: Vapaa-ajattelijat erimielisiä elämänkatsomustiedon opetuksesta Kotimaa24.fi. 1.2.2011. Viitattu 17.7.2011.
  33. ↑ Suomen Ateistiyhdistys ry Sivua on muutettu 20.2.2009. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 23.10.2008. Viitattu 19.2.2009.
  34. ↑ Hartikainen, Erkki: Seamonkey oli eilen kiinni Jumalaton. 21.2.2009. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 24.2.2009.
  35. ↑ a b Hartikainen, Erkki: Ateismi on sivistyksen mitta Vapaa ajattelija. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 17.6.2009.
  36. ↑ Hartikainen, Erkki: Imagofasismin arkipäivää Jumalaton. 27.4.2007. Suomen ateistiyhdistys. Arkistoitu 16.5.2007. Viitattu 17.6.2009.
  37. ↑ Hartikainen, Erkki: In memoriam Vapaa-ajattelijain liitto 1937–2005 Jumalaton. 3.7.2010. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.7.2010.
  38. ↑ Hartikainen, Erkki: Jos tosiasiat puhuvat uskoa vastaan, sen pahempi tosiasioille Jumalaton. 4.6.2010. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 27.4.2007. Viitattu 8.6.2010.
  39. ↑ Hartikainen, Erkki: Humanistit ovat ateismin pahin vihollinen Jumalaton. 4.6.2010. Suomen ateistiyhdistys ry. Arkistoitu 2.7.2010. Viitattu 8.6.2010.
  40. ↑ Sundström, Kimmo: Kesäkuvia (PDF) 26.8.2007. Helsinki: Pääkaupunkiseudun ateistit. Viitattu 19.2.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Erkki Hartikainen.

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erkki_Hartikainen&oldid=22055920”