Eriocaulaceae

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eriocaulaceae
Eriocaulon aquaticum.
Eriocaulon aquaticum.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset, Lilianae eli Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Eriocaulaceae Martinov, nom. cons.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Eriocaulaceae Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Eriocaulaceae Commonsissa

Eriocaulaceae on pääasiassa trooppinen ruohokasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Poales-lahkoon ja on siten sukua heinäkasveille (Poaceae).

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriocaulaceae-kasvit ovat lähes aina lehtiruusukekasveja. Heimon kasveissa on juurissa ja lehdissä tuuletussolukkoja eli aerenkyymiä. Soluissa on oksalaattikiteitä. Karvat ovat yleisiä ja monimuotoisia. Lehtituppi ei ole selvästi erottuva. Kasvit ovat yksikotisia, kukat yksineuvoisia. Kukintovana on spiraalimaisesti kiertynyt, särmikäs tai kulmikas, ja sen tyvellä on alalehti, jonka tuppi on umpinainen. Mykerömäisen kukinnon lapakko on vaihtelevissa määrin litteä, ja kukinto tuo mieleen piippurassin. Kukat ovat pieniä, ja niissä on erilliset verhiö ja melko nahkea teriö. Sikiäimessä on aksiletyyppinen istukka, ja kussakin emilehdessä on yksi riippuva siemenaihe. Hedelmä on tavallisesti avautuva, kehälehdet ovat siinä vielä jäljellä.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriocaulaceae kasvaa tropiikissa ja joitakin lajeja on myös lauhkeilla alueilla. Heimo on keskittynyt Guyanan ylängölle ja Koillis-Brasiliaan.[1]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on kuusi sukua ja 1160 lajia, jotka jakautuvat kahteen alaheimoon. Heimon erilaistuminen alaryhmikseen lienee alkanut noin 64 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Alaheimo Eriocauloideae Burnett[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvit ovat tavallisesti vesikasveja, joiden juurissa ja lehdissä on aerenkyymisolukoita. Kasvit ovat kaksikotisia (emi- ja hedekukat eri yksilöissä). Kukan teriö on eri- tai yhdislehtinen, ja terälehdissä on mustat rauhasmaiset kärjet. Hedekukissa on neljä, viisi tai kuusi hedettä sekä emiön jäänne, pistillodi. Emikukissa on huomaamattomia joutoheteitä.[1]

Alaheimo käsittää yksi tai kaksi sukua, joissa on 420 tropiikissa ja osin lauhkeassa vyöhykkeessä kasvavaa lajia. Suvussa Eriocaulon on 400 lajia.[1]

Alaheimo Paepalanthoideae Ruhland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvit ovat tavallisesti maalla kasvavia. Verholehdet ovat terälehtien mittaisia tai pidempiä. Hedekukissa verhiö ja teriö ovat tyveltään kasvaneet yhteen, ja heteitä on kolme, harvemmin kaksi; ne ovat terävastaisia. Pistillodi on mettä erittävä. Emikukissa on joutoheteitä.[1]

Alaheimoon kuuluu neljä sukua ja 76 lajia, jotka kasvavat Uudessa maailmassa, erityisesti sen trooppisissa osissa. Afrikassa on muutama laji. Suurimmat suvut ovat Paepalanthus (460 lajia), Syngonanthus (200 lajia) ja Comanthera (40 lajia).[1]

Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eriocaulaceae käsittää seuraavat suvut[2]

  • Comanthera L. B. Smith
  • Eriocaulon L.
  • Leiothrix Ruhling
  • Mesanthemum Koernicke
  • Paepalanthus Kunth
  • Rondonanthus Herzog
  • Syngonanthus Ruhling

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]