Erik Gustaf Granholm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erik Gustaf Granholm (3. helmikuuta 180717. joulukuuta 1872) oli suomalainen soittimien valmistaja ja pianotehtailija. Granholmin Helsingissä sijainnut pianotehdas valmisti vuosina 1835–1866 ainakin 600 taffelipianoa jotka olivat aikanaan arvostettuja. Taffelipiano oli pöytämallinen, rautarunkoinen kosketinsoitin jonka kielet olivat vaakasuunnassa. Nykytyyppiset pysytykieliset pianot alkoivat syrjäyttää taffelipianoja 1900-luvun alusta lähtien. [1][2][3]

Granholm tuli oppiin Olof Granfeltin vuonna 1822 perustamaan pianotehtaaseen Turkuun. Turun palon jälkeen hän muutti Olof Granfeltin mukana Tukholmaan jatkamaan ammattiopintojaan. Granholm siirtyi seuraavaksi Pietariin jossa hän oli työssä Grassen pianotehtaassa tullen 1833 tehdaskisälliksi. Vuonna 1835 mestarinkirjan saanut Granholm muutti Helsinkiin jonne hän perusti pianotehtaansa. [4]

Granholmin tehtaassa oli työssä 12–20 eri maista kotoisin ollutta työntekijää. Tehdas valmisti pianojen ohella myös noin 500 kitaraa ja viulua ja Elias Lönnrotin innostamana Granholm lienee valmistanut myös kanteleita. Granholmin kotona vieraili Helsingissä käyneitä musiikkitaiteilijoita ja he käyttivät usein esityksissään Granholmin valmistamia soittimia. Yksi vieraista oli säveltäjä Fredrik Pacius joka myös suositteli lehti-ilmoituksissa Granholmin soittimia.[5][4]

Granholm oli naimisissa Eva Elisabeth Forssin (1798–1879) kanssa. Heidän poikansa oli yleisten rakennusten ylihallituksen päällikkö, arkkitehti Florentin Granholm. Erik Gustaf Granholm on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[3][4][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]