Erik Furuhjelm

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erik Furuhjelm.

Erik Gustaf Furuhjelm (6. heinäkuuta 1883 Helsinki[1]13. kesäkuuta 1964 Helsinki[2]) oli suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Furuhjelmin vanhemmat olivat senaatin protokollasihteeri Elis Furuhjelm ja Selma Gabriela Antell ja puoliso vuodesta 1908 Alice Silfvast. Hän tuli ylioppilaaksi 1901, opiskeli Filharmonisen seuran orkesterikoulussa vuodesta 1893, Helsingin musiikkiopistossa 1901–1906, Helsingin yliopistossa 1901–1902 sekä Wienissä ja Münchenissä 1906–1907 ja Pariisissa 1908–1909.[3] Furuhjelm oli Helsingin musiikkiopiston vt. opettaja 1905–1906, opettaja 1907–1935 ja varajohtaja 1920–1935. Furuhjelm piti useita konsertteja, toimi kuoronjohtajana, soitti alttoviulua Filharmonisen seuran konserteissa 1904–1905 ja Armas Järnefeltin johtamissa oopperaesityksissä. Hän oli Finsk Musikrevyn perustaja 1904 ja toimi musiikkiarvostelijana Dagens Tidning -lehdessä 1912–1914 ja Dagens Press -lehdessä 1915–1920. Furuhjelmille myönnettiin valtion säveltäjäeläke 1921,[3] Pro Finlandia-palkinnon hän sai 1956.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Furuhjelmin merkittävimmät sävellykset lienevät pianokvintetto, jousikvartetto ja kaksi sinfoniaa. Hän julkaisi myös Jean Sibelius -elämäkerran.

Sävellyksiä ja sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Klockringning sekakuorolle ja pianolle, 1903
  • Pianokvintetto, 1906
  • Romanttinen alkusoitto, 1911
  • Sinfonia nro 1 D-duuri, 1911
  • Viisi kuvaa orkesterille (alkuaan Exotica), 1925
  • Sinfonia nro 2 es-molli, 1927
  • Kansansävelmien sovituksia

Kirjallisia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jean Sibelius: Hans tondiktning och drag ur hans liv. Schildt, 1916.
  • Jean Sibelius: Hänen sävelrunoutensa ja piirteitä hänen elämästään. Suomentanut Leevi Madetoja. WSOY, 1916.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Havu, Ilmari – Poijärvi, L. Arvi – Wecksell, J. A.: Pieni Tietosanakirja 1. Otava, 1959.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1571. Otava 1968.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 (ei sivunumeroa). Otava 1967.
  3. a b Furuhjelm, Erik: ”Erik Furuhjelm”, Suomen säveltäjiä, s. 401–405. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.