Erifyle

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Polyneikes antaa Harmonian kaulanauhan Erifylelle. Attikalainen punakuvio-oinokhoe, n. 450-440 eaa.

Erifyle (muinaiskreikaksi Ἐριφύλη) oli kreikkalaisessa mytologiassa Talaoksen tytär. Hänen puolisonsa oli Amfiaraos, jonka kanssa hänellä oli lapset Alkmaion ja Amfilokhos.

Erifyle oli joutunut ratkaisijan asemaan veljensä Adrastoksen ja puolisonsa Amfiaraoksen välisessä riidassa. Nämä olivat sopineet, että erimielisyyksissä Erifylen mielipide ratkaisisi kiistan. Nyt Adrastos halusi auttaa luoksensa paennutta Polyneikestä, jonka veli Eteokles oli vienyt tältä Theban kuninkuuden; sotaretkeen vain tarvittiin välttämättä mukaan Amfiaraos, kuuluisa tietäjä.[1] Amfiaraos oli kuitenkin ennalta nähnyt, että hän olisi tuhon oma, jos hän osallistuisi taisteluun, ja niin hän johdonmukaisesti kieltäytyi osallistumasta. Polyneikes kysyi neuvoa Ifikseltä, kuinka hän saisi Amfiaraoksen mukaan, ja tämä neuvoi antamaan Harmonian kaulanauhan tämän puolisolle Erifylelle. Näin tapahtui, ja Erifyle lahjan saatuaan ratkaisi kiistan veljensä eduksi ja lähetti siten Amfiaraoksen taisteluun, joka tunnetaan nimellä "Seitsemän Thebaa vastaan".[2]

Amfiaraos piti lupauksensa, mutta ennen lähtöään – kokeneensa vaimonsa pettäneen hänet – käski poikaansa Alkmaionia tappamaan äitinsä ja hyökkäämään Thebaa vastaan vartuttuaan aikuiseksi. Kymmenen vuotta myöhemmin epigonit aloittivatkin hyökkäyksen valmistelun. Tällä kertaa Thersandros antoi viitan Erifylelle, jotta tämä houkuttelisi poikansa osallistumaan taisteluun.[3] Oraakkeli oli kertonut Alkmaionin täytyvän johtaa joukkoa, jotta se olisi voitokas, ja niin tämä kysyi neuvoa Apollonilta, mitä hänen pitäisi tehdä osallistumisensa ja äitinsä suhteen. Apollonin vastaus kuului, että hänen pitäisi osallistua ja surmata äitinsä rangaistukseksi lahjojen ottamisesta sukunsa ajamiseksi kuolemaan.[4] Theban valtauksen jälkeen Alkmaion surmasikin äitinsä – Apollodoroksen mukaan mahdollisesti veljensä Amfilokhoksen kanssa.[5]

Vergilius kertoo Erifylen olevan manalassa vuotaen edelleen verta poikansa tekemästä haavasta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Diodoros Sisilialainen: Bibliotheka historika iv.65.1–7 (engl. käännös).
  2. Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 3.6.2 (engl. käännös).
  3. Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 3.7.2 (engl. käännös).
  4. Diodoros Sisilialainen: Bibliotheka historika iv.66.1–4 (engl. käännös).
  5. Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 3.7.5 (engl. käännös).
  6. Vergilius, Aeneid vi.426–476 (engl. käännös).