Erakkorastas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erakkorastas
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Rastaat Turdidae
Suku: Amerikanrastaat Catharus
Laji: guttatus
Kaksiosainen nimi

Catharus guttatus
(Pallas, 1814)

Katso myös

  Erakkorastas Wikispeciesissä
  Erakkorastas Commonsissa

Erakkorastas (Catharus guttatus) on pohjoisamerikkalainen rastaisiin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 17 cm, siipien kärkiväli 25–28,5 cm ja paino keskimäärin 27,8 g. Erakkorastas on kooltaan kuin satakieli ja muistuttaa pienikokoista laulurastasta, mutta alapuolen tumma täplitys keskittyy rintaan ja kurkkuun, kun se laulurastaalla jatkuu kupeille ja vatsaan saakka. Erakkorastaan pyrstö ja yläperä ovat punaruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Lajista tunnetaan kahdeksan alalajia.

Vanhin rengastettu erakkorastas eli 8 vuotta 8 kuukautta vanhaksi. Lehmäturpiaali loisii myös erakkorastaan pesissä.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erakkorastas on pohjoisamerikkalainen lintulaji, jonka lisääntymisaikainen esiintymisalue ulottuu läpi mantereen Alaskasta Newfoundlandiin ja Yhdysvaltojen koillisnurkkaan, ja etelässä Yhdysvaltain länsiosissa Kaliforniaan ja New Mexicoon. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Yhdysvaltain etelä- ja itäosissa, Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Lajia tavataan satunnaisesti Länsi-Euroopassa. Lajin elinympäristön ala on 8,4 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on noin 56 miljoonaa yksilöä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erakkorastas elää pesimäaikana puhtaissa havumetsissä, paikoin havusekametsissä, aina 3,5 kilometrin korkeudelle vuoristossa. Se viihtyy myös taimikoissa ja soistuneissa korpimetsissä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on Kalliovuorten itäpuolella tavallisesti matalalla havupuun tai pensaan oksalla, Kalliovuorten länsipuolella se on usein maassa. Munia on 3–6, joita naaras hautoo keskimäärin 12 päivää. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta ja poikasia, jotka jättävät pesän usein lentokyvyttöminä 10–15 päivän ikäisinä. Normaalisti laji tekee kaksi pesyettä kesän aikana, joskus kolme.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, syksyllä ja talvella myös marjat ja hedelmät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
  • ADW
  • AllAboutBirds

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Catharus guttatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)