Syvänneahvenet
| Syvänneahvenet | |
|---|---|
 Epigonus denticulatus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: |
Syvänneahvenet Epigonidae Poey, 1861 |
| Suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Syvänneahvenet (Epigonidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät syvissä vesissä kaikissa valtamerissä.
Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syvänneahveniin kuuluu lähteestä riippuen noin viidestätoista kolmeenkymmeneen lajia, esimerkiksi hohtosyvänneahven (Epigonus telescopus), jotka jaetaan viiteen tai kuuteen sukuun. Ruumiinmuodoltaan lajit ovat pitkulaisia tai osa lyhyehköjä ja tukevahkoja. Tyypillisesti ne jäävät alle 20 cm:n pituisiksi ja suurimmat lajit voivat saavuttaa noin 58 cm:n pituuden. Kalojen silmät ovat hyvin kookkaat ja muodoltaan pyöreät tai soikeat. Syvänneahvenilla on kaksi selkäevää, joista etumainen on piikikkämpi. Taaempi selkäevä ja peräevä ovat suomupeitteiset. Suu on syvänneahvenilla suurikokoinen ja hampaat pienehköt.Väritlään syvänneahveniin kuuluvat kalat ovat punertavan ruskeita tai mustia.[2][1][3]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syvänneahvenia tavataan Välimerestä, Atlantista ja Intian valtamerestä lauhkeista vesistä. Ne elävät 75–3 700 metrin syvyydessä merenpinnasta. Syvänneahvenlajien ravintoon kuuluvat pienet selkärangattomat planktoneliöt, kuten äyriäiset ja hankajalkaiset.[2][1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 356. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.11.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Family Epigonidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 27.11.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Epigonidae FAO. Viitattu 27.11.2011. (englanniksi)