Enrollment Act

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Enrollment Act aiheutti ajoittain levottomuuksia kansan keskuudessa. Kuvassa liittovaltion joukot ottavat yhteen mellakoivan työväenluokan kanssa New Yorkin kutsuntamellakassa.

Enrollment Act (tunnetaan myös nimillä Civil War Military Draft Act ja Conscription Act of 1863) oli sisällissodan runtelemassa Yhdysvaltain Unionissa vuonna 1863 hyväksytty laki, jolla pyrittiin saamaan lisää sotilaita armeijan palvelukseen. Lain taustalla oli vapaaehtoisten sotilaiden vähentyminen sisällissodan pitkittyessä. Enrollment Act velvoitti kaikkia Unionin alueella asuvia terveitä 20-45-vuotiaita miehiä sekä kansalaisuushakemuksen jättäneitä maahanmuuttajialähde? ilmoittautumaan armeijan palvelukseen. Palvelukseen määrättävät miehet valittiin arvonnoilla.[1] Koska afroamerikkalaisilla ei vielä tuolloin ollut Yhdysvaltain kansalaisuutta, oli heidät vapautettu palveluksesta. Lakiehdotus hyväksyttiin Yhdysvaltain kongressissa 3. maaliskuuta 1863 ja samalla se korvasi vuoden 1862 miliisilain.

Enrollment Actiin kuului mahdollisuus välttää asepalvelus, mikäli henkilö maksoi liittovaltiolle 300 dollaria (vertailun vuoksi mainittakoot, että tavallisen työväenluokkaisen miehen vuositulot olivat usein alle 500 dollaria) tai sai hankittua itselleen sijaisen asepalvelukseen. Tämä aiheutti suurta ärtymystä kansassa ja lakia pilkattiinkin yleisellä hokemalla "rich man's war, poor man's fight" (suom. Rikkaan miehen sota, köyhän miehen taistelu). Vaikka varakkaat miehet pystyivätkin halutessaan välttämään sotilaspalveluksen, oli pohjoisvaltioiden armeijassa kuitenkin likimain yhtä paljon varakkaita miehiä kuin pohjoisvaltioiden väestössä keskimäärin. Ostetun vapautuksen lisäksi mustien vapauttaminen palveluksesta aiheutti paikoittain vihanpurkauksia alueen mustaa väestöä kohtaanlähde?. Suurin ja tunnetuin Enrollment Actin aiheuttamista levottomuuksista oli New Yorkin kutsuntamellakka, joissa satoja ihmisiä kuoli valkoisten työläisten, mustien ja liittovaltion joukkojen välisissä yhteenotoissa neljän päivän aikana.[1][2]

Etelävaltioissa oltiin jo ennen Enrollment Actia hyväksytty hyvin samankaltainen laki, joka velvoitti nuoria miehiä värväytymään armeijaan. Myös Etelävaltioissa mies pystyi kuitenkin ostamaan itselleen vapautuksen asepalveluksesta, minkä lisäksi suurten orjaplantaasien omistajat oli automaattisesti vapautettu palveluksesta. Nämä erioikeudet herättivät Etelävaltioiden talonpojissa samanlaista ärtymystä kuin Enrollment Act Pohjoisvaltioissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c "American Civil War: Conscription and the New York City draft riot." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2015.
  2. "Draft Riot of 1863." Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite. Chicago: Encyclopædia Britannica, 2015.