Enontekiön kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enontekiön kirkko
Enontekiön kirkko kesäkuussa 2007.
Enontekiön kirkko kesäkuussa 2007.
Sijainti Hetta, Enontekiö
Koordinaatit 68°23.07′N, 023°37.94′E
Seurakunta Enontekiön seurakunta
Rakentamisvuosi 1952
Suunnittelija Veikko Larkas
Materiaali tiili, betoni
Istumapaikkoja 350
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kirkko lännestä.
Kirkko Marianpäivänä 2012.

Enontekiön kirkko sijaitsee Enontekiön kirkonkylässä, Hetassa. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1952. Rapattu tiilikattoinen kirkko, seurakunnan kuudes kirkko, on aivan Hetta – Palojoensuu -tien vierellä, pienen kumpareen päällä.[1] Kirkko on eräs Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Museoviraston mukaan kirkko ja sen kellotorni ovat ”Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä”.[2]

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enontekiön kirkko on rakennettu vuosina 1951–1952 tiilestä ja betonista. Kirkon eteläpuolella on erillinen, noin 30 metriä korkea hoikkarakenteinen kellotorni. Tornin ja varsinaiseen kirkkorakennuksen välillä on katos.

Kirkko rakennettiin edellisen, Lapin sodassa vuonna 1944 tuhoutuneen kirkon tilalle. Yhdysvalloista, Amerikan luterilaisilta kirkoilta saatiin huomattava lahjoitus kirkon rakentamiseksi.[1]

Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkosali on kolmilaivainen ja muotokieleltään pelkistetty. Sen vaikuttavin osa on taiteilija Uuno Eskolan 1951 tekemä alttariseinä Taivaaseen astuva Jeesus siunaa Lapin kansaa. Teos, joka on noin 14 metriä korkea ja alhaalta noin 8,7 metriä leveä, peittää lähes koko päätyseinän.[3] Se kuvaa ylösnoussutta Kristusta, joka siunaa Lapin maata ja kansaa. Teoksen pohja, tunturimaisema, on tehty freskotekniikalla ja hahmot, lapinpukuinen mies ja nainen sekä jutaava porotokka,[4] ovat mosaiikkityötä. Kirkon kattokruunut ovat Paavo Tynellin suunnittelemat. Saarnastuolin puuveistokset on tehnyt taiteilija Mikko Hovi. Punahonkainen kastepöytä on Lapin rajavartioston 3. komppanian lahjoittama ja kirkon urut on saatu lahjoituksena Länsi-Saksasta vuonna 1958.[1][2]

Kirkkoa on kunnostettu ulkoa 2005 ja sisältä vuonna 2006.[1] Se on vuotuisten Hetan musiikkipäivien keskeisiä konserttipaikkoja.[5]

Aikaisemmat kirkot ja seurakunnan vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedon mukaan Enontekiön ensimmäinen kirkko on rakennettu 1600-luvulla Rounalaan, paikkaan joka on noin 20 Kilometriä etelään Kilpisjärveltä ja noin 7 kilometriä Könkämäenosta Ruotsin puolelle. Enontekiöstä tuli Jukkasjärven seurakunnan kappeliseurakunta 1673. Seuraava kirkko on rakennettu 1600-luvun alussa Markkinaan, Lätäsenon suuhun. Huonokuntoinen kirkko on uusittu samalle paikalle. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1747. Haminan rauhassa 1809 Suomen ja Ruotsin välinen raja vedettiin kulkemaan pitkin Tornion- ja Muonionjokea. Raja jakoi silloisen Enontekiön seurakunnan kahtia. Suomen puolelle jäänyt osa muodosti Muonion kanssa Muonionniskan seurakunnan. Seurakunnan pääkirkko oli Muoniossa. Markkinan kirkko purettiin 1827 ja sen hirret uitettiin pitkin Muonionjokea Palojoensuuhun ja kirkko pystytettiin sinne. Enontekiön seurakunnasta tuli kappeliseurakunta 1856 ja 1864 kappeliseurakunnan keskuspaikaksi määrättiin Hetta, jonne valmistui uusi kirkko 1865. Se oli seurakunnan viides kirkko, joka sittemmin tuhoutui sodassa 1944. Enontekiön seurakunta oli itsenäistynyt 1918.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Enontekiön kirkko Tosilappi www-sivusto. Enontekiön kunta. Viitattu 5.2.2012.
  2. a b Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Rakennettu kulttuuriympäristö) 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 5.2.2012.
  3. Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 201-203. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.
  4. Hotelli Jussantupa – Sijainti Hotelli Jussantupa. Viitattu 5.2.2012.
  5. 43. Hetan Musiikkipäivien ohjelma Hetan Musiikkipäivät ry. Viitattu 5.2.2012.
  6. Orava, Lauri: Enontekiön koulujen historiaa – Yleistä Peda.net. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.2.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enontekiön kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.