En etsi valtaa loistoa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
En etsi valtaa loistoa
säveltäjä Jean Sibelius
sanoittaja Zacharias Topelius
suomentaja Martti Korpilahti (?), Niilo Rauhala
virsikirjan numero 31
virsikirjaan 1986[1]

En etsi valtaa loistoa”, uudempana suomennoksena ”Ei valtaa, kultaa, loistoa”, (ruots. ”Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt”) on Zacharias Topeliuksen kirjoittama ja Jean Sibeliuksen säveltämä joululaulu, jossa rukoillaan maailmanrauhaa sekä onnellista joulua niin rikkaille kuin köyhillekin.

Topelius kirjoitti laulun tekstin ruotsiksi vuonna 1887 ja antoi sille nimeksi ”Julpsalm” (suom. ”Jouluvirsi”). Sibeliuksen sävellys, jonka sävellysajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, ilmestyi ensimmäisen kerran Sampo-lehdessä vuonna 1909. Tuolloin Sammossa ilmestyi myös laulun ensimmäinen suomennos.[2] Käännöksen tekijää ei varmuudella tiedetä, vaikkakin sen virsikirjassa ilmoitetaan olevan Martti Korpilahti.lähde?

Vuonna 1943 laulu otettiin mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan virtenä nro 28. Vuonna 1986 se otettiin myös suomenkieliseen virsikirjaan virtenä nro 31, mutta Niilo Rauhalan laatimana uutena suomennoksena. Virsikirjakomitean mielestä vanha käännös ei vastannut riittävissä määrin Topeliuksen alkutekstiä.[2] Vanha käännös on kuitenkin tullut niin yleisesti tunnetuksi ja suosituksi, että laulua ei juuri lauleta Rauhalan sanoilla. Vanha käännös esiintyy monissa uudemmissakin laulukokoelmissa, ja sen mukaisesti se yhä tavallisimmin lauletaan esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.lähde?

Sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkieliset sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt i signad juletid.
Giv mig Guds ära, änglavakt och över jorden frid.
Giv mig en fest, som gläder mest den Konung jag har bett till gäst.
Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt, giv mig en änglavakt.

Giv mig ett hem på fosterjord, en gran med barn i ring.
En kväll i ljus med Herrens ord och mörker däromkring.
Giv mig ett bo med samvetsro, med glad förtröstan, hopp och tro.
Giv mig ett hem på fosterjord: och ljus av Herrens ord.

Till hög, till låg, till rik, till arm kom, helga julefrid.
Kom barnaglad, kom hjärtevarm i världens vintertid.
Du ende, som ej skiftar om, min Herre och min Konung, kom.
Till hög, till låg, till rik,till arm kom glad och hjärtevarm.

Vanha suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1986. s. 61
  2. a b Pajamo, Reijo: 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa (taustakuvaus virrestä 031) Virsikirja. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 7.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: