Empiirinen oikeustutkimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Empiirinen oikeustutkimus on kokemusperäisen tutkimuksen laji, jonka kohteena on oikeustieteen alaan kuuluvat ilmiöt. Se käyttää yhteiskuntatieteellisiä, psykologisia ja sosiologisia tutkimusmenetelmiä selvittäessään esimerkiksi lainsäädännön vaikuttavuutta, viranomaisten toimien yhdenmukaisuutta ja seuraamusten ankaruuteen vaikuttavia tekijöitä.[1] Empiirinen oikeustutkimus kohdistuu yleensä pelkästään oikeudellisiin kysymyksiin, eikä niinkään taloudellisiin, yhteiskunnallisiin eikä oikeuspsykologisiin näkökohtiin.

Suomessa empiiristä oikeustutkimusta on opetettu vuodesta 2004 lähtien Joensuun yliopistossa, joka liittyy osaksi Itä-Suomen yliopistoa vuoden 2010 alussa. Oikeustieteiden oppiaineryhmään kuuluvaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä johtavat professorit Tarmo Miettinen ja Anssi Keinänen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.