Emily Davison
Emily Wilding Davison (11. lokakuuta 1872 Lontoo – 8. kesäkuuta 1913 Epsom) oli brittiläinen militantti suffragetti, joka tuli tunnetuksi törmättyään kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen kanssa Epsomin Derbyssä vuonna 1913. Hän kuoli saamiinsa vammoihin neljä päivää myöhemmin.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lontoon Blackheathissä syntynyt Davison opiskeli 1890-luvulla Lontoon ja Oxfordin yliopistoissa kirjallisuutta sekä kieli- ja luonnontieteitä. Opintojensa jälkeen hän työskenteli kotiopettajana. Vuonna 1906 Davison liittyi naisten äänioikeutta ajaneeseen Women's Social and Political Union (WSPU) -järjestöön, jonka Emmeline Pankhurst oli perustanut muutamaa vuotta aikaisemmin. Hän lopetti opettajantyönsä vuonna 1908 ja omistautui lähes kokonaan WSPU:n toiminnalle jatkaen samalla kielenopintojaan Lontoon yliopistossa. Davison joutui aktivisminsa vuoksi pidätetyksi kaikkiaan yhdeksän kertaa. Vankeusaikoinaan hän oli useasti nälkälakkossa ja joutui pakkoruokittavaksi.
Epsomin välikohtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuun 4. päivänä 1913 Davison matkusti junalla Lontoosta Epsomin kaupunkiin, jossa järjestettiin suuri laukkaurheilutapahtuma Epsomin Derby. Kilpailun aikana hän ryntäsi radalle ja yritti tarttua kuningas Yrjö V:n omistaman Anmer-nimisen hevosen suitsiin. Se kuitenkin törmasi Davisoniin, joka jäi voltin tehneen hevosen jalkoihin menettäen tajuntansa. Davison sai kallonmurtuman sekä sisäisiä vammoja ja kuoli sairaalassa neljää päivää myöhemmin tajuihinsa tulematta.[1] Anmeriä ohjastanut jockey Herbert Jones jäi jalastaan roikkumaan jalustimeen ja raahautui matkaa jatkaneen hevosen perässä niin ikään tajuttomana.[2] Pathé-yhtiön uutiskuvaajat onnistuivat tallentamaan koko välikohtauksen filmille.
Davisonin tarkoituksena oli ilmeisesti kiinnittää kuninkaan hevoseen WSPU:n lippu, niin että se olisi näkynyt maaliin tultaessa.[1] Toisen teorian mukaan hän yritti pujottaa Anmerin kaulaan Votes for Women -tekstillä varustettua nauhaa, jollainen Davisonin hallusta myös löydettiin.[3] Joidenkin tapausta myöhemmin tutkineiden historioitsijoiden mukaan törmäys kuninkaan hevosen kanssa oli pelkkää sattumaa. Hevosten vauhti oli niin kova, ettei Davison olisi millään kyennyt tunnistamaan kohti tulleita hevosia.
Epsomin välikohtaus johti toiseen, kun WSPU:n jäsenet Kitty Marion ja Clara Giveen suorittivat kostoiskun Emily Davisonin kuoleman johdosta. Naiset tuhopolttivat Hurst Park Racecourse -laukkaradan katsomon 8. kesäkuuta 1913 Moulsey Hurstissä Surreyssä. Teon tarkoituksena oli kostaa neljä päivää aiemmin tapahtunut Emily Davisonin kuolema Epsomin Derbyssä.[4]
Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Davisonista tuli kuolemansa myötä naisten äänioikeutta ajaneen liikkeen ensimmäinen varsinainen marttyyri. Hänen hautajaissaattuettaan seurasi katujen varsilla arviolta 200 000 ihmistä. Vuonna 2013 tapauksen satavuotismuiston kunniaksi paljastettiin Epsomin laukkaradalla muistolaatta.[3] Toinen Davisonin muistolaatta on Ison-Britannian parlamenttitalossa Westminsterin palatsissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Emily Davison (1872 - 1913) BBC History
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Emily Davison: The suffragette who died for her cause 3.6.2013. BBC History. Viitattu 19.5.2014.
- ↑ MILITANT THROWS KING'S DERBY COLT 5.6.1913. The New York Times. Viitattu 19.5.2014.
- ↑ a b Epsom Derby suffragette martyr Emily Davison remembered at plaque unveiling 23.4.1913. The Guardian. Viitattu 19.5.2014.
- ↑ Mohan, Megha: Kitty Marion: The actress who became a 'terrorist' BBC Stories. 26.5.2018. BBC. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emily Davison Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
