Emily Davison

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emily Davison.

Emily Wilding Davison (11. lokakuuta 1872 Lontoo8. kesäkuuta 1913 Epsom) oli brittiläinen militantti suffragetti, joka tuli tunnetuksi törmättyään kuningas Yrjö V:n omistaman hevosen kanssa Epsomin Derbyssä vuonna 1913. Hän kuoli saamiinsa vammoihin neljä päivää myöhemmin.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lontoon Blackheathissä syntynyt Davison opiskeli 1890-luvulla Lontoon ja Oxfordin yliopistoissa kirjallisuutta sekä kieli- ja luonnontieteitä. Opintojensa jälkeen hän työskenteli kotiopettajana. Vuonna 1906 Davison liittyi naisten äänioikeutta ajaneeseen Women's Social and Political Union (WSPU) -järjestöön, jonka Emmeline Pankhurst oli perustanut muutamaa vuotta aikaisemmin. Hän lopetti opettajantyönsä vuonna 1908 ja omistautui lähes kokonaan WSPU:n toiminnalle jatkaen samalla kielenopintojaan Lontoon yliopistossa. Davison joutui aktivisminsa vuoksi pidätetyksi kaikkiaan yhdeksän kertaa. Vankeusaikoinaan hän oli useasti nälkälakkossa ja joutui pakkoruokittavaksi.

Epsomin välikohtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun 4. päivänä 1913 Davison matkusti junalla Lontoosta Epsomin kaupunkiin, jossa järjestettiin suuri laukkaurheilutapahtuma Epsomin Derby. Kilpailun aikana hän ryntäsi radalle ja yritti tarttua kuningas Yrjö V:n omistaman Anmer-nimisen hevosen suitsiin. Se kuitenkin törmasi Davisoniin, joka jäi voltin tehneen hevosen jalkoihin menettäen tajuntansa. Davison sai kallonmurtuman sekä sisäisiä vammoja ja kuoli sairaalassa neljää päivää myöhemmin tajuihinsa tulematta.[1]< Anmeriä ohjastanut jockey Herbert Jones jäi jalastaan roikkumaan jalustimeen ja raahautui matkaa jatkaneen hevosen perässä niin ikään tajuttomana.[2] Pathé-yhtiön uutiskuvaajat onnistuivat tallentamaan koko välikohtauksen filmille.

Davisonin tarkoituksena oli ilmeisesti kiinnittää kuninkaan hevoseen WSPU:n lippu, niin että se olisi näkynyt maaliin tultaessa.[1] Toisen teorian mukaan hän yritti pujottaa Anmerin kaulaan Votes for Women -tekstillä varustettua nauhaa, jollainen Davisonin hallusta myös löydettiin.[3] Joidenkin tapausta myöhemmin tutkineiden historioitsijoiden mukaan törmäys kuninkaan hevosen kanssa oli pelkkää sattumaa. Hevosten vauhti oli niin kova, ettei Davison olisi millään kyennyt tunnistamaan kohti tulleita hevosia.

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Davisonista tuli kuolemansa myötä naisten äänioikeutta ajaneen liikkeen ensimmäinen varsinainen marttyyri. Hänen hautajaissaattuettaan seurasi katujen varsilla arviolta 200 000 ihmistä. Vuonna 2013 tapauksen satavuotismuiston kunniaksi paljastettiin Epsomin laukkaradalla muistolaatta.[3] Toinen Davisonin muistolaatta on Iso-Britannian parlamenttitalossa Westminsterin palatsissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Emily Davison: The suffragette who died for her cause 3.6.2013. BBC History. Viitattu 19.5.2014.
  2. MILITANT THROWS KING'S DERBY COLT 5.6.1913. The New York Times. Viitattu 19.5.2014.
  3. a b Epsom Derby suffragette martyr Emily Davison remembered at plaque unveiling 23.4.1913. The Guardian. Viitattu 19.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]