Emilie Flygare-Carlén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emilie Flygare-Carlén
Emilie Flygare-Carlén
Emilie Flygare-Carlén
Henkilötiedot
Syntynyt1807
Strömstad, Rc
Kuollut1892 (84–85 vuotta)
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Pääteokset Ett köpmanshus i skärgården
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Emilie Flygare-Carlén (1807 Strömstad, Ruotsi1892) oli ruotsalainen kirjailija. Hänen skotlantilaissyntyinen isänsä Rutger Smith oli kauppias.

Flygare-Carlén avioitui 1827 piirilääkäri A. Flygaren kanssa, jäi leskeksi 1833, meni 1834 kihloihin nuoren lakimiehen J. R. Dalinin kanssa, ja tämän kuoltua tapaturmaisesti avioitui 1841 J. G. Carlénin kanssa,[1] joka oli iloluontoinen juhlija ja jonka velkoja hän makseli[2]. Oleskellessaan Ruotsissa 1839−1842 J. V. Snellman kuului Carlénin läheiseen seurapiiriin.[1]

Kirjailijatoimensa Carlén aloitti 1838 julkaisemallaan romaanilla Valdemar Klein. Se on selkkausromaani, jolla ei ole sanottavaa merkitystä, mutta on sujuvasti kirjoitettu. Se saavutti menestystä ja rohkaisi kirjailijaa jatkamaan. Carlénin romaanituotanto on runsas. Hänen ensimmäisen kehityskautensa romaaneista on mainittavin Skjutsgossen (1841, 2 osaa), joka kuvaa köyhän ja rappeutuneen aatelissuvun jäsenen kärsimyksiä ja joka oli suunnattu säätyennakkoluuloja vastaan. Vuonna 1842 hän julkaisi rikosromaanin Rosen på Tistelön, joka samalla on Carlénin ensimmäinen saaristoromaani. Carlénin myöhäisemmistä romaaneista mainittavia ovat Paul Värning (1844), En natt vid Bullarsjön (1847), joka herätti suurta huomiota, sill se ruoski ulkokultaisuutta. Carlén piti kuusi vuotta taukoa kirjoittamisesta, sillä hän suri lahjakkaan poikansa, filosofian tohtori Edvard Flygaren kuolemaa. Vasta 1859−1860 hän taas julkaisi suuren rannikkoaiheisen romaaninsa Ett köpmanshus i skärgården, joka on hänen parhaimpia tuotteitansa. Carlén lahjoitti omaisuuttaan hyväntekeväisyystarkoituksiin ja stipendirahastoihin.[1]

Carlénin romaaneille on ominainen rikas mielikuvitus, kekseliäisyys, tapausten taitava ryhmitys ja juonen luonteva ohjaus. Lisäksi hänellä oli huomattava realistinen kuvauskyky, joka monessa kohdin ennustaa myöhäisempää naturalismia. Hänen romaaninsa ovat käännetyt useille kielille.[1]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Morsian (Bruden på Omberg), suom. Antti Rytkönen, Karisto, 1916
  • Ei koskaan liian myöhään, suom. Hanna Piirinen, Kustannusoy. Kirja 1916. Sarja: 50 pennin kirjasto, n:o 44.
  • Elämän polulla, suom. Hanna Piirinen, Kustannusoy. Kirja 1916 Sarja. 50 pennin kirjasto, n:o 41
  • Estrid, suom. Hanna Piirinen, Kustannusoy. Kirja 1916
  • Salassa maailmalta: romaani, suom. Eero Alpi, Karisto, 1916
  • Laakson perhe (Familjen i dalen), U. W. Walakorpi, Karisto, 1916
  • Kreivittären mielioikku, suom. Hanna Piirinen, Kustannusoy. Kirja 1916
  • Tulevaisuudenunelmia, Tuovi Halla, Karisto, 1917
  • Onnellinen pari, suom. Hanna Piirinen, Kustannusoy. Kirja 1917
  • Ohdakesaaren ruusu: kertomus Länsisaaristosta (Rosen på Tistelön), Aukusti Simelius, Karisto, 1919
  • Amiraalin toinen avioliitto, Kirja 1924. Sarja: Helmisikermä, n:o 21.
  • Toiselle luvattu (Valdemar Klein), suom. Rob. A. Seppänen, Karisto, 1928
  • Saariston tyttäret (Ett köpmanshus i skärgården), suom. Kaarina Jaatinen, Karisto, 1977

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Flygare-Carlén, Emilie, Tietosanakirja osa 1, palsta 1492−1493, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
  2. Alice Lyttkens, Kvinnan söker sin väg, s. 26 (Google Books)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]