Elvin Hayes
| Elvin Hayes | |
|---|---|
 Elvin Hayes vuonna 1969. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Elvin Ernest Hayes |
| Syntynyt | 17. marraskuuta 1945 Rayville, Louisiana |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Koripalloilija | |
| Pelipaikka | iso laitahyökkääjä, sentteri |
| Pituus | 206 cm |
| NBA-varaus |
1. varaus, 1968 San Diego Rockets |
| Pelaajaura | |
| Yliopistojoukkueet | |
| 1965–1968 | Houston Cougars |
| Seurajoukkueet | |
| 1968–1971 1971–1972 1972–1973 1973–1974 1974–1981 1981–1984 |
San Diego Rockets Houston Rockets Baltimore Bullets Capital Bullets Washington Bullets Houston Rockets |
Elvin Ernest Hayes (s. 17. marraskuuta 1945 Rayville, Louisiana) on yhdysvaltalainen koripalloilija. Hän pelasi isona laitahyökkääjänä ja sentterinä NBA:ssa kausina 1968–1984.[1] Hänet nimettiin Naismith Memorial Basketball Hall of Fameen vuonna 1990.[1][2]
Hayes edusti yliopistosarjoissa Houstonin yliopiston Cougars-joukkuetta. Hänet muistetaan erityisesti "Vuosisadan otteluksi" kutsutusta voitosta Lew Alcindorin tähdittämästä, 47 voiton putken omanneesta UCLA Bruins -joukkueesta 20. tammikuuta 1968. Ottelu oli ensimmäinen valtakunnan laajuisesti televisioitu yliopistorunkosarjaottelu, ja Hayes teki ottelussa 39 pistettä ja otti 15 levypalloa.[2]
San Diego Rockets varasi Hayesin NBA:han ensimmäisellä varausvuorolla vuoden 1968 varaustilaisuudessa. Hän edusti seuraa neljä kautta, joista viimeisellä seura pelasi Houstonissa. Vuonna 1972 Hayes siirtyi Baltimore Bulletsiin, joka kaudella 1973–1974 pelasi nimellä Capital Bullets ja siitä eteenpäin nimellä Washington Bullets. Uransa kolme viimeistä kautta 1981–1984 Hayes pelasi jälleen Houston Rocketsissa.[1] Hän voitti NBA:n mestaruuden Washington Bulletsin joukkueessa vuonna 1978.[1][2]
Hayes pelasi NBA-urallaan 1303 runkosarjaottelua, joissa hän teki keskimäärin 21,0 pistettä ja otti 12,5 levypalloa. Pudotuspelejä hänelle kertyi 96, ja niissä hän teki keskimäärin 22,9 pistettä ja otti 13,0 levypalloa. Hän pelasi 12 peräkkäistä kertaa NBA:n tähdistöottelussa.[1] Hänet valittiin NBA:n ykköstähdistökentälliseen vuosina 1975, 1977 ja 1979.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Elvin Hayes Basketball Reference. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Elvin E. Hayes Naismith Memorial Basketball Hall of Fame. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ All-NBA Teams, Year by Year Land of Basketball. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
10 Bob Dandridge ·
11 Elvin Hayes ·
14 Tom Henderson ·
15 Charles Johnson ·
20 Phil Walker ·
25 Mitch Kupchak ·
32 Larry Wright ·
35 Kevin Grevey ·
41 Wes Unseld ·
42 Greg Ballard ·
44 Joe Pace ·
45 Phil Chenier
Päävalmentaja Dick Motta
Apuvalmentaja Bernie Bickerstaff
| ||||||||||
