Elsie Maud Wakefield
| Elsie Maud Wakefield | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. heinäkuuta 1886 Birmingham Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 17. kesäkuuta 1972 (85 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Somerville College |
| Instituutti | Royal Botanic Gardens, Kew |
| Tutkimusalue | sienitiede |
| Tunnetut työt | sienien taksonomia ja kasvipatologia |
Elsie Maud Wakefield (3. heinäkuuta 1886 Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. kesäkuuta 1972 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta[1]) oli brittiläinen sienitieteilijä, joka työskenteli 40 vuoden ajan Royal Botanic Gardens, Kew’n kasviossa.
Elsie Wakefield syntyi vuonna 1886 Birminghamissa, ja hän kiinnostui suurista sienistä jo kouluaikana. Hän kävi toisen asteen koulutuksen tytöille suunnatussa high schoolissa ja opiskeli sen jälkeen Oxfordin yliopiston Somerville Collegessa. Siellä Wakefield kävi myös kasvitieteen kurssin, minkä ansiosta hän pääsi Gilchrist-stipendin turvin työskentelemää Müncheniin Karl von Tubeufin alaisuuteen. Siellä Wakefield työskenteli itiöemien kasvattamista ja julkaisi siitä myös ensimmäisen tieteellisen tutkimuksensa.[2]
Wakefield palkattiin Englantiin palattuaan Royal Botanic Gardens, Kew’n kasvioon apulaiseksi. Siellä hän työskenteli eläköitymiseensä 1951 saakka. Wakefield siirtyi tammikuussa 1910 George Edward Masseen alaisuuteen, ja hänen vastuualueitansa olivat sienet ja jäkälät. Wakefieldista tuli Masseen seuraaja tämän jäädessä eläkkeelle vuonna 1915.[2][3]
Wakefield työskenteli vuosina 1920–1921 kuuden kuukauden ajan Barbadoksella Britannian siirtomaaviraston maatalousosaston sienitieteilijänä. Hän tutki trooppisia sieniä ja paikallisten viljelykasvien sienitauteja.[4] Kun Britanniassa perustettiin vuonna 1921 Imperial Mycological Institute, Wakefield pystyi keskittymään paremmin tutkimustyöhön, kun kasvipatologian neuvoa-antavat tehtävät siirtyivät uudelle instituutille.[2]
Wakefieldin tutkimuksiin kuulyui erityisesti sienien systematiikka, ja myöhemmin urallaan hän kiinnostui myös sienten nimistöstä.[2] Sienistä Wakefield erikoistui kantasieniin, ja häntä pidettiin kääväkkäiden auktoriteettina.[4] Wakefield tunnettiin myös taitavana vesivärimaalarina, ja hän teki sienikuvia muun muassa maatalousministeriön tiedotteeseen syötävistä ja myrkyllisistä sienistä sekä teokseen Common British Fungi, jonka hän kirjoitti Richard William George Dennisin kanssa.[3] Wakefield piti myös Kew’n sienikokoelman huolellisessa järjestyksessä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Desmond, Ray: Dictionary of British and Irish Botanists and Horticulturists, s. 709. London: Taylor & Francis Ltd ja The Natural History Musuem, 1994. ISBN 0-85066-843-3. Google-kirjat (viitattu 2.4.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c d Ogilvie, Marilyn & Harvey, Joe (toim.): The Biographical Dictionary of Women in Science: L–Z, s. 1336. New York & London: Routledge, 2000. ISBN 0-85066-843-3. Google-kirjat (viitattu 2.4.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Ainsworth, Geoffrey C. & Webster, John & Moore, David (toim.): Brief Biographies of British Mycologists, s. 167. Stourbrige, West Midlands: British Mycological Society, 1996. ISBN 0-9527704-0-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.4.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c Wakefield, Elsie Maud (1886-1972) JSTOR. Ithaka. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
