Elna Kiljander
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Poistamani viitteet eivät perustelleet tietoja, kuinkahan nuo yleislähteet sitten? |
Elna Julia Sofia Kiljander (4. marraskuuta 1889 Sortavala – 21. maaliskuuta 1970 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti ja sisustussuunnittelija. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1915 ja lähti sen jälkeen opettamaan graafista suunnittelua Povenetsin kaupunkiin Venäjän Karjalaan, josta palasi Suomeen vuonna 1916. Kiljander suunnitteli keittiöitä koteihin ja kouluihin, kuten Järvenpään Kotitalousopettajaopistoon. Vuonna 1932 valmistuneeseen Eduskuntataloon Helsingissä Kiljander suunnitteli paljon julkisuutta saaneen modernin suurkeittiön. 1934 Kiljander perusti Marianne Strengellin kanssa Koti–Hemmet-sisustusliikkeen, joka myi muun muassa Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja jo ennen kuin ensimmäinen Artek-liike avattiin 1936. Kiljander suunnitteli Helsinkiin Ensikotien liiton toimitalon, joka valmistui sodan keskellä vuonna 1942, ja 1940-luvun lopulla Poriin vastaavan rakennuksen, jota ei kuitenkaan koskaan rakennettu.
Kiljander oli naimisissa kuvanveistäjä Gunnar Finnen kanssa 1918–1926. Gunnar Finnen pikkuserkku Jalmari Finne kirjoitti lastenkirjasarjan Kiljusen herrasväestä. Kiljanderin suvussa kulkevan suullisen perimätiedon mukaan Jalmari Finne nimesi hullunkurisen perheensä Kiljusiksi, koska hän ei pitänyt Elna Kiljanderin sukulaisista. Finnen elämäkerrassa mainitaan perheen esikuvaksi Finnen kouluajalta tuntema lehtori Kiljander ja tämän kaksi poikaa.
Kiljanderin polyteknikkoveli Mauritz Alarik Herman Kiljander (1886–1922) kuului Helsingissä 1905–1906 toimineeseen lyseolaisten salaseuraan ja venäläistämisvastaiseen terroristiryhmään Verikoirat. Kiljanderien äiti Julia Svensson (1853–1924) oli kotoisin Katthamran kartanosta Gotlannin Östergarnissa.
Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kotitalousopettajaopiston keittiö, Järvenpää, 1928
- Eduskuntatalon huonekaluja, Helsinki, 1932.[2]
- Pojan huone, Pariisin maailmannäyttely, 1937 (ei esitelty).
- Ensikotien liiton toimitalo, Helsinki, 1942
- Ensikotien liiton toimitalo, Pori, 1951 (ei rakennettu).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lagus-Waller, Märta: Elna Kiljander – arkitekt och formgivare
- Nikula, Riitta; Jallinoja, Riitta; Kivinen, Paula: Profiles, Pioneering Women Architects from Finland
- Kanerva, Unto: Jalmari Finne – Työn ja mielikuvituksen mies
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uppslagsverket.fi, viitattu 20.6.2016
- ↑ Parliament House, Presentation (englanniksi) (Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muotoilun mestarit Elna Kiljander
- To live and learn
- International Archive of Women in Architecture
- Väinö Aaltonen – From Monument Disputes to Statuettes 1930–1938[vanhentunut linkki]
- Finnish Women Architects of the Early Twentieth Century[vanhentunut linkki]
- Helsinkiläisteinien ryhmä teki poliittisia murhia viime vuosisadan alussa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kiljusen herrasväki täyttää 100 vuotta – Jalmari Finne avasi tien Tatulle ja Patulle
| ||||||||||||||||||
