Ellikqalan piiri
| Ellikqalan piiri | |
|---|---|
 Yksi Ayaz qalan linnoituksista. |
|
 Piiri Karakalpakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Tasavalta | Karakalpakstan |
| Perustettu | 1977 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Bostan |
| Pinta-ala | 5 420 km² |
| Väkiluku (2024) | 171 000 |
Ellikqalan piiri (karakalpakiksi Ellikqala rayonı, uzb. Ellikqalʼa tumani) on paikallishallintoalue Uzbekistaniin kuuluvan Karakalpakstanin tasavallan itäosassa[1]. Sen pinta-ala on 5 420 neliökilometriä[2] ja asukasmäärä 171 000 henkeä (vuonna 2024)[3]. Piirin hallinnollinen keskus on Bostanin kaupunki[1].
Ellikqalan piiri rajoittuu etelässä Tórtkúlin, lännessä Beruniyn ja pohjoisessa Taxtakópirin piireihin sekä idässä Navoiyn ja lounaassa Xorazmin alueisiin[1][4]. Alueella on useita Amudarjasta vetensä saavia kastelukanavia, muutamia järviä ja Kyzylkumin aavikolle johtavia poistovesikanavia[1].
Vuonna 1977 perustettuun piiriin[1] kuuluu yksi kaupunki, yksi taajama, 13 maaseudun itsehallintoaluetta ja 91 maaseutuasutusta[2]. Kaupunkiväestön osuus on 12 prosenttia (vuonna 2024)[3]. Asukkaat ovat etupäässä uzbekkeja ja karakalpakkeja[1].
Piirin maatalous tuottaa puuvillaa, vehnää, riisiä, vihanneksia, perunaa, meloneja, hedelmiä, lihaa, maitoa ja vuotia. Lisäksi on puuvilla- ja tekstiili-, rakennustarvike-, juoma- ja elintarviketeollisuutta.[1][4]
Alueella on lukuisia muinaisia linnoituksia kuten Topıraq qala, Ayaz qala ja Úlken Gúldirsin. Historiallisten kohteiden lisäksi pyritään kehittämään luonto- ja kulttuurimatkailua.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 10-zhild, s. 202–203. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-091-8
- 1 2 Qaraqalpaqstan Respublikasınıń aymaqlıq bóliniwi Qaraqalpaqstan Respublikası statistika basqarması. Viitattu 10.11.2024.
- 1 2 Qala hám rayonlar boyınsha turaqlı xalıq sanı Qaraqalpaqstan Respublikası statistika basqarması. Viitattu 10.11.2024.
- 1 2 3 Invest in Karakalpakstan: Investment Guide 2018 UNDP. Viitattu 10.11.2024.