Elisenvaaran koulu ja lukio

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Elisenvaaran yhteiskoulu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elisenvaaran yhtenäiskoulu Kyrössä.

Elisenvaaran lukio ja Elisenvaaran koulu (syksystä 2018 Elisenvaaran yhtenäiskoulun Elisenvaaran yksikkö) ovat Pöytyän kunnassa, entisen Karinaisten kunnan Kyrön asemanseudulla yhteisessä koulutalossa toimivat koulut. Yhtenäiskoulun rehtori on Vili Santala (2023)[1], Elisenvaaran lukion rehtori on Ari Höyssä (2023).[2]

Syksyllä 2018 Elisenvaaran koulusta tuli 1.8.2018 toimintansa aloittaneen Elisenvaaran yhtenäiskoulun Elisenvaaran yksikkö, kun Pöytyän kunnan koululaitoksen uudistuksessa siihenastiset Elisenvaaran koulu, Kyrön koulu, Heikinsuon koulu ja Kaulanperän koulu yhdistettiin Elisenvaaran yhtenäiskouluksi, joka syksystä 2018 toimi väliaikaisesti Elisenvaaran, Kyrön, Kaulanperän ja Heikinsuon yksiköissä. Syksyllä 2018 uusien pysyvien tilojen suunnittelu yhtenäiskoululle oli käynnissä ja niihin päästiin syksyllä 2022.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisenvaaran koulun ja Elisenvaaran lukion edeltäjä Elisenvaaran yhteiskoulu aloitti toimintansa Kurkijoella Laatokan Karjalassa, josta se joutui muuttamaan sodan takia. Valtaosa evakkoon joutuneista kurkijokelaisista asutettiin Loimaan ympäristöön.[3][4]

Ennen peruskoulu-uudistusta koulu oli yksityinen oppikoulu,[5] jota piti yllä Karinaisten kunta, koululla oli myös kannatusyhdistys.

Elisenvaaran yhteiskoulu aloitti toimintansa 1. syyskuuta 1927 Karjalassa Kurkijoen kunnan Elisenvaaran asemanseudulla. Oma koulutalo valmistui 1930[6] ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1935. Koulu lakkautettiin 1940 talvisodan sytyttyä, mutta perustettiin uudelleen Elisenvaaraan 1942. Vuonna 1944 se siirrettiin Suolahden kauppalaan. 1948 koulu aloitti toimintansa neljännen kerran, nyt Karinaisten kunnan Kyrön asemanseudulla. Elisenvaaran yhteiskoulussa koulunsa käyneen toimittaja Hannu Taanilan mukaan koulun omistajien toivomus oli, että "junan vihellys täytyy kuulua tulevaan Elisenvaaran yhteiskouluun".[7][8] Kyrössä koulu 1950 laajeni uudelleen 8-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Vuonna 1955 koulu muuttui keskikoulun osalta kaksoiskouluksi ja kunnallistettiin 1969, jolloin keskikoulun nimeksi tuli Karinaisten-Auran kunnallinen keskikoulu ja lukiosta tuli Elisenvaaran yhteislukio. Vuonna 1971 koulun nimi muuttui Karinaisten-Auran-Pöytyän kunnalliseksi keskikouluksi, kun osa Pöytyää liitettiin koulupiiriin. Vuosina 1971–1976 koulu toimi Auranlaakson kunnallisena keskikouluna, lukion nimi oli Elisenvaaran lukio. 1976 keskikoulusta tuli Kyrönseudun peruskoulun yläaste ja 1998 nimi muutettiin Elisenvaaran kouluksi. Karinaisten ja Pöytyän kuntaliitoksen seurauksena koulun sijaintikunta on ollut Pöytyä vuodesta 2005.[5][9]

Oppilaita ja opettajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulun tunnettuihin oppilaisiin kuuluvat muiden muassa Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila[10], kirjailija Pirkko Arhippa[11], kenraalimajuri Raimo Jokinen[12], kansanedustaja ja ministeri Eeva Kuuskoski[13] , Mannerheim-ristin ritari Veikko Toivio[14], toimittaja Hannu Taanila[7] ja keramiikkataiteilija, professori Heljä Liukko-Sundström[3]. Koulussa opettajina toimineisiin kuuluu muiden muassa kirjallisuudentutkija Esko Ervasti[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Elisenvaaran yhtenäiskoulu Pöytyän kunta. Viitattu 5.9.2023.
  2. Lukio Pöytyän kunta. Viitattu 5.9.2023.
  3. a b Elisenvaara nousi raunioista moderniksi opinahjoksi. Turun Sanomat, 15.11.1997. Turku: TS-Yhtymä.
  4. Pihlava, Jorma: Elisenvaaran koulu eli kiertolaiselämää. Turun Sanomat, 15.11.2007. TS-yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.5.2016.
  5. a b Elisenvaaran yhteiskoulu (Kurkijoki 1928-1939 ja 1942-1944, Suolahti 1944-1948, Karinainen 1948-1969) Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli 1872-1977. Yksityiskoulujen Liitto ry. Viitattu 18.3.2012.
  6. Kuvia Karjalassa olleesta koulusta Kurkijoki-Säätiön verkkosivuilla
  7. a b c Taanila, Hannu: 3 pohjoista. Kaltio, 2003, nro 6. artikkelin verkkoversio lehden sivuilla. Viitattu 21.1.2017.
  8. Taanila, Hannu: Snellman ja rautatiet synnyttivät Kyrön ja Elisenvaaran asemakylät. (Hannu Taanilan juhlapuhe Elisenvaaran yhteiskoulun 70-vuotisjuhlassa 15.11.1997, 2. osa) Kunnallinen Viikkolehti, 21.11.1997, s. 10, 12. Karinainen: Kyrön Viikkolehti Oy.
  9. Elisenvaaran lukio. Historia. Pöytyän kunta. Arkistoitu 20.8.2018. Viitattu 19.8.2018.
  10. Sirkka-Liisa Anttila juhli ministerin arvonimeä – "Politiikka on ollut minulle ihmissuhdetaitojen korkeakoulua" Suomenmaa.fi. 8.8.2019. Viitattu 4.12.2020.
  11. Arhippa, Pirkko www.kirjasampo.fi. Viitattu 4.12.2020.
  12. Muistot: Raimo Jokinen Helsingin Sanomat. 15.1.2004. Viitattu 4.12.2020.
  13. Eevasta ja elämästä | Eeva Kuuskoski www.eevakuuskoski.fi. Viitattu 4.12.2020.
  14. Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 4.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]