Eliminativismi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eliminativismi on filosofiassa jotakin tyyppiä olevia entiteettejä koskeva näkemys, jonka mukaan kyseistä tyyppiä olevia entiteettejä ei ole olemassa.[1]

Esimerkiksi materialistit ovat eliminativisteja aineettoman sielun suhteen; nykyaikaiset kemistit ovat eliminativisteja flogistonin suhteen; ja nykyaikaiset fyysikot ovat eliminativisteja kalorikin ja valoeetterin suhteen. Filosofian historiassa esimerkiksi kovat deterministit kuten Paroni d'Holbach (1770) olivat eliminativisteja vapaan tahdon suhteen ja David Hume oli eliminativisti minän suhteen.[1]

Nykyään eliminativismilla viitataan useimmiten mielenfilosofiseen eliminatiiviseen materialismiin, jonka mukaan tiettyjä arkipsykologian olettamia entiteettejä, kuten uskomukset tai kvaliat, ei ole olemassa.

Eliminativismi eroaa jotakin tyyppiä olevia ilmiöitä koskevasta reduktionismista, joka ei kiellä ilmiöiden olemassaoloa, mutta pyrkii redusoimaan eli palauttamaan ne jotakin toista tyyppiä oleviin osiin tai toista tyyppiä koskeviin kuvauksiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ramsey, William: Eliminative Materialism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 9.10.2007.