Tämä on lupaava artikkeli.

Eli Cohen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eli Cohen
Eli Cohen valokuvassa.
Eli Cohen valokuvassa.
Henkilötiedot
Syntynyt 26. joulukuuta 1924
Aleksandria, Egypti
Kuollut 18. toukokuuta 1965
Damaskos, Syyria
Kansalaisuus Israel
Ammatti vakooja

Eli Cohen (26. joulukuuta 192418. toukokuuta 1965, koko nimeltään Eliahu ben Shaoul Cohen ja peitenimeltään Kamal Amin Thaabet) oli israelilainen Mossadille työskennellyt vakooja, jonka onnistui nousta vaikutusvaltaiseen asemaan Syyriassa. Peitetarinaa taustastaan käyttänyt Cohen loi yhteyksiä Syyrian merkittävissä asemissa vaikuttaneisiin henkilöihin ja pääsi näin käsiksi myös sotilassalaisuuksiin, jotka hän välitti edelleen Israeliin. Cohen jäi kiinni tammikuussa 1965, ja hänet teloitettiin hirttämällä sotaoikeudenkäynnin jälkeen vakoilusta tuomittuna.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus Egyptissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eli Cohen syntyi 26. joulukuuta 1924 Aleksandriassa Egyptissä. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Egyptiin Syyrian Alepposta.[1] Cohen kävi peruskoulun juutalaisessa koulussa, seuraavan asteen opinnot ranskalaisessa koulussa, ja lopulta hän liittyi opiskelijana Faroukin yliopistoon. Yliopiston kaikki juutalaiset opiskelijat erotettiin vuonna 1949.[2] Cohen oppi puhumaan sujuvasti arabiaa, englantia ja ranskaa.[3]

Cohen oli lapsuudestaan saakka ollut mukana sionististen järjestöjen toiminnassa. Cohenin vanhemmat ja kolme veljeä muuttivat Israeliin vuonna 1949, mutta Cohen itse jäi Egyptiin jatkamaan toimintaansa juutalaisissa ja sionistisissa piireissä.[1] Cohen joutui Egyptissä useampaan otteeseen paikallisten viranomaisten kuulustelemaksi.[2] Vuonna 1953 pidätettiin joukko operaatio Susannahiin liitettyjä Egyptin juutalaisia ja osa pidätetyistä teloitettiin. Cohen joutui asian tiimoilta kuulustelluksi, mutta säästyi tuomiolta. Hän matkusti kesällä 1955 Israeliin, jossa hänet koulutettiin vakoojaksi. Hän palasi seuraavana vuonna Egyptiin, missä viranomaiset tarkkailivat hänen liikkeitään tarkasti. Israelin miehitettyä Siinain niemimaan Suezin kriisin aikana Cohen pidätettiin. Sodan jälkeen hänet ja Aleksandrian vielä jäljellä olleet muut juutalaiset karkotettiin maasta.[1]

Cohen saapui Israeliin 8. helmikuuta 1957.[1] Israelissa hän työskenteli aluksi kääntäjänä[3] ja sittemmin kirjanpitäjänä Tel Avivissa.[1] Cohen oli hakenut töihin Israelin tiedustelupalvelulle kahdesti, mutta hän ei saanut hakemaansa paikkaa. Tiedustelupalvelun teettämän arvion mukaan Cohen oli älykäs, rohkea ja hyvämuistinen, mutta toisaalta myös itsetärkeä ja sisäisesti jännittynyt. Hänen ei uskottu kykenevän arvoimaan mahdollisia vaaroja tarkasti eikä olemaan ottamatta tarpeettomia riskejä.[1]

Cohen avioitui 31. lokakuuta 1959 Irakin juutalaisen Nadia Majaldin kanssa. Pari sai myöhemmin myös lapsia.[1]

Toiminta Argentiinassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cohen kotitalollaan Damaskoksessa vuonna 1963.

Tiedustelupalvelu harkitsi Cohen palkkaamista uudelleen jännitteiden kasvaessa maan Syyrian vastaisella rajalla vuonna 1960. Cohenille tarjottiin virkaa, josta hän ensin kieltäytyi mutta jonka hän otti vastaan, kun töitä tarjottiin muutaman kuukauden päästä uudelleen. Cohen sai tehtäviään varten kattavan koulutuksen ja uuden henkilöllisyyden. Cohenista tuli Kamal Amin Thaabet. Keksityn taustatarinan mukaan hänen isänsä ja äitinsä olivat syntyneet Syyriassa ja parin poika vuonna 1948 Beirutissa Libanonissa, josta perhe muutti edelleen Argentiinaan. Koulutuksen jälkeen Israelin sotilastiedustelun johtaja Chaim Herzog hyväksyi vuonna 1961 Cohenin virallisesti vakoojaksi.[3]

Cohen lähetettiin Buenos Airesiin Argentiinaan, jossa hänen tarkoituksenaan oli soluttautua paikalliseen syyrialaiseen yhteisöön. Taustatarinoineen Cohen esitti vaurausta ja anteliasta liikemiestä, joka viihtyi kaupungin yöelämässä järjestäen loistokkaita juhlia. Pian hänen oli onnistunut luoda siteitä paikallisiin syyrialaisiin diplomaatteihin ja asevoimien edustajiin.[1] Yksi heistä oli sotilasasiamiehenä Syyrian suurlähetystöllä tuolloin toiminut Amin al-Hafez, myöhempi Syyrian presidentti.[3] Hafez kannatti vasemmistolaista Baath-puoluetta.[1]

Buenos Airesissa Cohen selitti uusille syyrialaisille tuttavilleen haluavansa vielä jonain päivänä palata ”kotimaahansa” Syyriaan.[3] Jonkin ajan kuluttua hän saikin kutsun matkustaa Damaskokseen jatkamaan liiketoimintaansa Syyriassa. Ennen saapumistaan Syyriaan Cohen vieraili vielä Israelissa loppuvuodesta 1961. Hän ei juurikaan nähnyt vaimoaan, vaan keskittyi opettelemaan tehtäviinsä liittyviä asioita. Cohenin vaimo tiesi miehensä työskentelevän puolustusministeriön alaisuudessa, mutta ei saanut tietää miehensä tarkasta toiminnasta. Lopulta helmikuussa 1962 Cohen matkusti Damaskokseen. Myöhemmin hän vieraili kotonaan Israelissa vain kolmeen otteeseen vuosien 1962 ja 1965 välillä.[1]

Syyria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cohen (keskellä) valokuvassa Syyrian tuolloin hallitsemilla Golanin kukkuloilla.

Syyria oli vuonna 1961 lakkauttanut kolme vuotta kestäneen unionin Egyptin kanssa, ja Syyrissa Baath-puolueesta oli tullut uusi nouseva poliittinen tekijä. Damaskoksessa Cohen jatkoi yhteyksien luomista paikallisiin poliitikkoihin, liikemiehiin ja muihin vaikuttavissa asemissa olleisiin. Cohen järjesteli edelleen myös juhlia, joissa tarjoiltiin runsaasti alkoholia. Poliitikkojen ohella juhliin osallistui naisia eri tahoilta, ja Cohenilla itsellään sanottiin olleen 17 rakastajaa.[1] Samalla Cohen lähetti eteenpäin kuulemiaan tietoja esimerkiksi Syyrian asevoimista.[3] Kotonaan hänellä oli salainen radiolähetin, jolla hän piti yhteyttä Israeliin.[1]

Baath-puolue järjesti vallankaappauksen Syyriassa vuonna 1963. Vallankaappausta johti Amin al-Hafez, johon Cohen oli tutustunut jo Argentiinassa. Baath-puolueen valtaannousu teki Cohenin asemasta entistä tärkeämmän. Hän sai tietää esimerkiksi salaisista sotilasasioista ja vieraili Syyrian puolustusvarustuksilla Golanin kukkuloilla. Hafezin on väitetty jopa harkinneen Cohenin nimittämistä maansa varapuolustusministeriksi.[3]

Cohen välitti vuonna 1964 yksityiskohtaista tietoa Syyrian aikeista muuttaa Baniyasjoen virtaus ohi Genesaretinjärvestä, joka oli puolestaan tärkeä Israelin vesihuololle. Tietojen perusteella Israelin ilmavoimat pommittivat rakennustyömaita ja kaivuukalustoa joen varrella. Suljetulla sotilasalueella Golanin kukkuloilla kierrellessään Cohen sai puolestaan tarkan kuvan Syyrian asemista. Tiedot välitettiin samaan tapaan Israeliin. Cohen oli ehdottanut myös syyrialaisille puiden istutusta asemien yhteyteen niiden kätkemiseksi. Joitakin vuosia myöhemmin syttyneen kuuden päivän sodan aikana Israelin asevoimat saattoivat käyttää istutettuja puita syyrialaisten asemien tunnistamiseen.[1]

Kiinnijäänti ja teloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirtetty Cohen Damaskoksessa. Yllään Cohenilla on kaapu, johon oli kirjoitettu sionismin vastaisia iskulauseita.[1]

Salaisten tietojen vuotaminen ulkomaille ei jäänyt huomaamatta Syyriassa. Vieraillessaan viimeistä kertaa Israelissa marraskuussa 1964 Cohen kertoi työnantajilleen pelkäävänsä tilannetta Syyriassa, mutta hän suostui matkustamaan maahan vielä kerran. Damaskoksessa Syyrian tiedustelupalvelun onnistui jäljittää Cohenin tekemät radiolähetykset hänen kotiinsa neuvostoliittolaisten neuvonantajien ja teknologian avulla. Cohen oli tullut varomattomaksi, hän otti yhteyttä Israeliin miltei joka päivä ja lähes aina samaan aikaan aamulla kello 8.30. Lopulta tammikuussa 1965 Syyrian tiedustelupalvelun joukot pidättivät Cohenin tämän kotona Damaskoksessa kesken Cohenin tekemää radiolähetystä.[1]

Cohenia vastaan järjestettiin sotaoikeudenkäynti Syyriassa. Oikeudenkänti sai huomiota myös ulkomailla. Sen lopputuloksena Cohen tuomittiin vakoilusta kuolemaan. Tuomio pantiin täytäntöön huolimatta esimerkiksi Ranskan, Belgian ja Kanadan hallitusten sekä paavi Paavali VI:n vetoomuksista Cohenin puolesta. Cohen hirtettiin julkisesti aukiolla Damaskoksessa[2] 18. toukokuuta 1965. Teloitus näytettiin myös Syyrian televisiossa.[1] Cohenin ruumista ei pyynnöistä huolimatta ole palautettu Israeliin.[2]

Cohen kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coheniin on viitattu Israelissa maan menestyneimpänä vakoojana,[1] ja hänen mukaansa on sittemmin nimetty lukuisia puistoja, katuja ja aukioita.[2] Cohenin elämää on myöhemmin käsitelty myös televisiosarjoissa ja -elokuvissa. Vuonna 1987 julkaistiin Cohenin elämään perustuva televisioelokuva The Impossible Spy, jonka ohjasi Jim Goddard[4]. Vuonna 2019 Netflix julkaisi Cohenin elämään perustuvan minisarjan The Spy, jossa Cohenia esittää Sacha Baron Cohen[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Eli Cohen (1924 - 1965) The Jewish Virtual Library. American-Israeli Cooperative Enterprise. Viitattu 10.9.2019.
  2. a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 05 Coh-Doz, s. 13-14. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Eli Cohen Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.9.2019. (englanniksi)
  4. John J. O'Connor: TV Review; 'The Impossible Spy' The New York Times. 8.12.1987. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
  5. The Spy Netflix. Viitattu 12.9.2019.